torstai 29. marraskuuta 2012

harja vai pulpetti?

Viimeisimmässä korttelikokouksessa (eli naapurien tapaamisessa rakennusvalvonnan ohjaajan kanssa) nousi esiin kysymys, voimmeko rakentaa pulpettikattoa. Suunnitelmissamme katon korkea "ylälaita" on naapuria vasten olevalla tonttimme pitkällä sivulla ja katto laskee kohti oman tonttimme keskikohtaa. Näin mittakaava tontillamme on ihmisläheinen ja sisätiloissa viisto katto tuo kivaa arkkitehtuuria ja valon kulkua - puhumattakaan mahdollisuudesta rakentaa noin 20 neliön parvi, jolle saamme lisätilaa. Nyt jännitämme, miten käy. Ainoa naapurimme katsoo, että talomme julkisivu heidän taloaan kohden on liian korkea ja massiivinen. Myös he haluavat rakentaa pulpettikaton, vaikka rakennustapaohjeissa puhutaan harjakatosta... Voiko heidän näkemyksensä haudata haaveemme upeasta pulpettikatosta?

Miksi siis pulpetti- eikä harjakatto? Tässä plussia ja miinuksia molemmista, aivan puhtaasti omaan visuaaliseen näkemykseeni pohjautuen (ja meidän yksikerroksiseen taloomme soviteltuna). 

Harjakatto: Ulkoisesti harjakattoiset talot sopivat suomalaiseen maisemaan hyvin. Yksikerroksisina ne eivät ole kovin korkeita, jolloin aurinko tavoittaa pihan jollakin tavoin kaikkina vuodenaikoina - tontit kun asutusalueilla tuppaavat olemaan aika tiiviitä. Talon ulkonäössä harjakatto on merkittävässä roolissa, etenkin, jos katon tulisi olla jyrkkä esimerkiksi sisäkaton korotuksen takia. Jos mielii tasakattoa sisätiloihin, harjakatto soveltuu aivan passelisti. Se antaa talolle aavistuksen tavanomaisemman ja arkisemman ilmeen kuin pulpettikatto. Harjakaton alla talo on suojassa sekä fyysisesti (etenkin leveiden räystäiden kanssa) että myös henkisesti. Sisätilojen osalta onkin toisin. Kyllähän harjakaton voi rakentaa korotettuna esimerkiksi oleskelutilojen osalta, jolloin tavoitellaan tilantuntua. Silti katson, että kun sisätiloihin halutaan avaruutta ja valoisuutta, harjakatto ei aja asiaansa. En kannata korotettuja sisäkattoja, joissa sisäkatto nousee harjan kohdalta korkealle - mutta ikkunat sijaitsevat silti matalilla ulkoseinillä, useimmiten ulottuen maksimissaan noin 230-240 cm korkeudelle lattiasta. Katon korotus luo tilaan pimeää kohtaa, johon valo ei virtaa mistään. Korkeaa korotettua sisäkattoa joudutaan valaisemaan harjan kohdalta voimakkaasti keinovalolla, eikä tilantuntu ole aitoa. 

Pulpettikatto: Ulkoisesti pulpettikatto antaa talolle modernihkon, yksikertaisen ilmeen - ja yksinkertainen on kaunista! Erityisesti pulpettikatto on edukseen malliltaan yksinkertaisissa pohjissa, mutta monimuotoisesti polveilevissa pohjaratkaisuissa pulpettikatto saattaa näyttää sekavalta. Siinä missä harjakatto suojaa taloa ja jopa piilottaa taloa alleen, pulpettikatto paljastaa talon julkisivua enemmän ja on avoimempi ratkaisu ympäristöön nähden. Sisätiloissa tulee esiin pulpettikaton lyömättömät edut. Kun tilasta halutaan korkea ja avara, viistosti laskeutuva sisäkatto luo upean arkkitehtuurin tilaan. Katon "alalaidan" matala seinä voi olla oikeastikin matala, koska katto nousee siitä ylöspäin kohti katon korkeaa "ylälaitaa". Parhaimmillaan pulpettisisäkatto on silloin, kun katon ylälaidan korkealle seinälle sijoitetaan joko korkeita ikkunoita tai yläikkunoita - näistä valo todellakin virtaa tilaan ja kattopintaa pitkin alaspäin. Koko tila kylpee päivänvalossa, eikä tarvita keinovaloa valaisemaan katon pimeitä nurkkia. Pulpettikatolla saadaan myös ilmavia oleskelutiloja ilman, että oleskelutilojen kattoa nostetaan kokonaisuudessaan korkealle - mielestäni kahden kerroksen korkuiset olohuoneet ovat kaikuvia ja kolkkoja. Itse haluan kotoisampaa tunnelmaa.




Nämä kuvat Pinterest-sivultani, sieltä löytyy myös kuvien alkuperä kuvien lähde mainittu myös kuvan yhteydessä.


Kuvassa Kannustalon Harmaja 165 Tammisaareen rakennettuna. Mikä ihana valoisuus! Tilassa pulpettikatto ja korkella ulkoseinällä korkeat ikkunat.
Kuva Kannustalo.fi -sivulta.











Oikealla: ihanaa kotoisuutta harjakaton alla. 
Kuva My Scandinavian Retreat -blogista: http://scandinavianretreat.blogspot.jp/2011/03/photo-lindman-ii.html 

Alla: kauniita sisäkattoja, vaneria ja raakalautaa.
Kuva vasemmalla The Brick House -sivulta:  http://thebrickhouse.tumblr.com/post/5459259162
Kuva oikealla sivulta: http://myplacelikehome.tumblr.com/post/27253282964/theblackworkshop-olson-kundig-architects

lauantai 24. marraskuuta 2012

takka

Nyt mietitään takkavalintaa. Auttakaa! Maailma tuntuu olevan kauniita takkoja täynnä...

Meille selvää on, että takasta tulee hyvin selkeälinjainen (funkkis), läpitakka, piippu päältäliitoksena (ja ehkä rosterisena) ja suurehkoilla luukuilla (vähintään 55 cm x 41 cm). Takan tulee myös ehdottomasti olla varaava, vieläpä niin, että se luovuttaa lämpöä tasaisesti ja pitkäkestoisesti. Takka sijoitetaan ihanteellisimmalle paikalle pohjaratkaisussamme: keskelle oleskelutiloja, ruokailutilan ja olohuoneen väliin. Olohuoneen sohvalla istuskellessa voi ihailla takkatulta tai katsoa televisiota - tämä on tärkeä pointti myös.



Edellisen kerran kun rakensimme, valitsimme Kermansaven Hiekka -mallin. Kaunis takka, luonnonvaaleilla laatoilla ympärilaatoitettuna. Mutta meille taisi tulipesän osalta tulla maanantaikappale. Seitsemän vuotta korjailimme tulipesää, ja myydessämme talomme uusi asukas peri tulipesän korjailuongelmat. Kaikki meni toki takuuseen. Toisinaan, kun mieheni soitti tehtaalle (taas kerran), sieltä haukuttiin hänet huonoksi takankäyttäjäksi yms. Eli Kermansavelle / Tulikivelle sanomme asiakaspalvelutaitojen puutteen vuoksi heippa vaan, ja katselemme muita vaihtoehtoja.

Tällä hetkellä kiinnostavimpia olisivat:

TakkaCenterin Aada: lev 1200, syv 500 


Tiilerin Funkkis Emilia: lev 1270, syv 775


Tiilerin Funkkis Ilona: lev 1270, syv 870:


Tiilerin Funkkis Olivia: lev 1270, syv 775:


sekä, kaikesta huolimatta... 
Kermansaven Ksenia: lev 1000, syv 600

Mieheni totesi takka-asiaan, että koska hän enimmäkseen hoitaa puiden polttamisen ja ihan yksinään tuhka-astian tyhjentämisen sekä takan ja lasien putsaamisen, hän tekee valinnan. So be it! (Kunhan minä saan päättää takan paikan millilleen, luukkujen reunuksen värin ja koko takan pinnoituksen ja värityksen...)


keskiviikko 21. marraskuuta 2012

arjen sujuvuus

Mikä teistä on arjen sujuvuutta? Tämä sanapari, jolla useimmat suomalaiset talovalmistajat valmistalomallejaan myyvät, pitää sisällään eri perheille erilaisia asioita. Olen kuitenkin yleisesti ottaen pettynyt suomalaisten talotehtaiden pientalosuunnitteluun. Arjen sujuvuutta tuntuvat olevan: 1,5 - 2 kerrosta, tupakeittiö, pieni tuulikaappi, kodinhoitohuone jossain huitsin nevadassa - yleensä toisella puolella taloa kuin pääovi. Ei vaatehuoneita. Kummallisen mallinen keittiö, jossa ruokapöytä sijoitetaan strategisesti kahden työtason väliin niin, että keittiön hyödyntäminen vaikeutuu olennaisesti. Oleskelutilat keskellä taloa, makuuhuoneet ympärillä. Pienet ikkunat ja syvät terassit, jotka synkentävät oleskelutiloja entisestään. Ja mikä harmittavinta: perheessä on aina maksimissaan kaksi lasta, jolloin vieraat voidaan majoittaa kirjasto-/työhuoneeseen.

Meidän perheellemme arjen sujuvuus on jotain muuta.

Se on sitä, että kauppakasseja ei tarvitse raahata tolkuttomia matkoja - keittiöstä, joka on talossa keskeisimmällä paikalla, avautuu oma ovi pihalle.

Se on sitä, että kuraeteinen sijaitsee pääsisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä (kuka ihme haluaa suomen talvessa kahlata hillittömässä umpihangessa talon takaovelle päästäkseen kodinhoitohuoneeseen riisumaan märkiä, ehkä kuraisiakin vaatteita?).

Se on sitä, että eteinen on riittävän suuri pukemiseen ja riisumiseen useammallekin ihmiselle samanaikaisesti (koska ainakaan meidän perheessä ulos ei lähdetä yksitellen, vaan kaikki porukalla).

Arjen sujuvuus on ehdottomasti sitä, että kylvystä ja saunasta pääsee puhtain jaloin takan ääreen, olohuoneeseen, vaatekaapille (sillä jos kodinhoitohuone sijaitseekin talomalleissa järkevässä paikassa, käy yleensä niin, että kurapisteen yli tai vierestä kuljetaan pesuhuoneeseen - melkoinen siivoaminen, jotta kurapisteellä on aina kuratonta!).

Arjen sujuvuus on myös sitä, että kolmella melko samanikäisellä tyttärelläni on yhteinen suuri vaatehuone, ei omia pieniä vaatekaappeja huoneissaan.  

Kodinhoitohuone on aidosti kodin hoitoon - siivousvälineiden säilyttämiseen ja puhdistamiseen,vaatteiden pesemiseen, kuivaamiseen ja viikkaamiseen. Kodinhoitohuone sijaitsee lähellä vaatehuoneita, jotta vaatehuolto pelaa.

Arjen sujuvuuteen liitetään useimmiten säilytystilojen runsas määrä. Olen tullut pohdinnoissani siihen tulokseen, että kun itse suunnittelee omaa taloaan, säilytystilojen tarpeelle ei tule rajaa vastaan: aina voisi lisätä kaappirivin sinne, toisen tänne. Kaikki säilytystila on meidän perheessä ollut aina käytössä ihan tappiin asti. Tulevaisuudessa avaintekijäksi nouseekin se, että osaamme karsia tavarapaljoutta niin, että kaikki tavarat mahtuvat olemassa oleviin säilytystiloihin (joita kotiimme tulee varmaankin ihan normaali määrä).

Ja vielä: elämä saa ja sen pitää näkyä meidän kodissamme. Kun perheessä on kolme pientä taiteilijaa, tulee vaihtuvaa taidenäyttelyä varten järjestää myös asian vaatimat puitteet. 

Näillä ideoilla eteenpäin, seuraava arkkitehdin tapaaminen onkin jo loppuviikosta!

Ideakuvia arjen toimivuuteen (pohjakuvaa lukuunottamatta Pinterest-sivultani , sieltä löytyy myös polku alkuperäiseen kuvan lähteeseen kuvien yhteydessä kuvan lähde):

Kuva sivulta: http://www.roomzaar.com/rate-my-space/Other-Spaces/Kids-Art-Center/detail.esi?oid=24610794&save=save



yllä vasemmalla: kuva sivulta http://www.hometalk.com/554596/creating-a-wow-wall/photo/107287
yllä oikealla: Eva Black Design -blogista: http://blog.evablackdesign.com/2012/06/spaces-lindsay-stetson-thompson.html
alla: kuva (smow) -sivulta: http://www.smow.de/produkte/verstauen/ablage/piano-garderobe.html

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

pohjaratkaisun filosofiaa

Talon pohjaratkaisun suunnitteluun meillä vaikuttivat seuraavat kolme tekijää ratkaisevasti:

1) Vuorotyöläisen nukkumisrauha. Vuorotyötä tekevän on saatava nukkua rauhallisessa, äänieristetyssä tilassa, ilman korvatulppia. Myöskään muu perhe ei saa kohtuuttomasti häiriintyä vuorotyöläisen kukkumisesta yöaikaan tai työhön lähtemisestä / työstä palaamisesta keskellä yötä.
2) Yhdessäolo. Kotimme rakentuu periaatteella, että perheenä vietämme aikaa yhdessä, samoissa avarissa oleskelutiloissa. Tiloista on löydyttävä jokaiselle omaa paikka ja omaa rauhaakin - voimme siis olla yhdessä, mutta erillämme. Tästä syystä makuuhuoneet ovat pieniä, ja yhteisiä tiloja on runsaammin. Harras toiveeni on, etteivät lapset kasvaessaan saisi jokainen omaan huoneeseensa omaa tietokonetta ja televisiota, vaan aika näyttää miten käy...
3) Arjen sujuvuus. Pientalosuunnittelussa runsaasti - ja holtittomasti! - viljelty käsite pitää meidän kohdalla sisällään niin paljon, että taidan pohtia sitä ihan omassa kirjoituksessaan :-)

Kaava puolestaan asetti seuraavia vaatimuksia:

1) Päärakennuksen max ka 180 m2, talousrakennuksen max ka 50 m2. (Haaste! Tällä hetkellä pohjaratkaisu on päärakennuksen osalta noin 180 huoneistoalaneliötä, eli ka on ainakin 198 m2... Olen kuitenkin sitä mieltä, että on energiataloudellisesti tehokkaampaa rakentaa yksi suurempi rakennus, jossa saman ulkovaipan sisällä on myös lämmintä säilytystilaa. Näin talousrakennukset voivat olla kylmiä: autokatokset ja varastotilat. Jospa rakennusvalvonnan suunnittelija olisi samaa mieltä?) 
2) Talon päämassan oltava pitkittäin tontilla niin, että pääty rakennetaan kiinni tienpuoleiseen rakennusalueen rajaan (eli 4 m tiestä)
3) Yksitasoinen, harjakattoinen, talon väritys vaalea, katto harmaa. (Korttelikokouksessa suunnittelija suhtautui suopeahkosti myös pulpettikattoon, joten nyt jännätään sen puolesta, meneekö ajatus läpi tarkemmalla suunnitelmiemme syynäyskerralla.)

Omaan arkkitehtooniseen näkemykseeni tulevasta kodistamme ovat vaikuttaneet vahvasti ainakin seuraavat mallitalot (erityisesti pohjaratkaisut): Kannustalon Harmaja 165, Kannustalon messuvoittaja Vihervaara (172, esitteen sivu 16) ja Kannustalon Kosketus sekä POOK Arkkitehtitoimiston suunnittelema Talo Kekkapää

Näistä lähtökohdista ensimmäisiä hahmotelmiani talon pohjaksi:

  
Tässä vaiheessa mieheni löysi Herrala-talojen mallin Kultahiekka (176), ja ihastui erityisesti siihen, että eteinen erottaa talosta kaksi "puolta", jolloin saunaosasto takkahuoneineen on omassa rauhassaan. Mieheni ihastus vaikutti suunnittelun suuntaan ratkaisevasti. (Kuva sivulta www.herrala-talot.fi.)
  
Niinpä lähdimme työstämään tätä ajatusta eteenpäin, ja tällaisen kuvan kanssa marssimme arkkitehdin puheille: 


Tällä hetkellä arkkitehtimme viilaa kanssamme tätä suunnitelmaa eteenpäin, jotta pian pääsemme laskemaan talolle budjettia (AUTS!) ja toivottavasti siitä eteenpäinkin, eli pyytämään tarjouksia. 

ikkunat



(ylläolevat kuvat Profin.fi -sivulta)

...mietityttävät. Kuinka monta, minkä kokoisia, mihin ne sijoitetaan?
Ikkunat ovat tärkeitä. Niitä tulee myös miettiä huolella, sillä ne eivät todellakaan ole ensimmäinen mitä vaihdetaan, kun alkaa kyllästyttää.
Tämän hetken suunnitelmiamme oleskelutilojen osalta: 




Varma olen vain siitä, että ikkunoiden sisäpuitteiden tulee olla tammea tai tammen sävyyn petsattua mäntyä. Enkä ole tästäkään ihan satavarma, koska voisivathan suuret ikkunat olla myös mustilla puitteilla... No, valkoisia ikkunanpuitteita meille ei kuitenkaan tule. Melkoisesti on vielä päätettävää ikkunoiden suhteen, ennen kuin tarjouspyyntöjä kannattaa kysellä.

Tällä hetkellä esim. Profinin liukuovi-ikkunat tammen sävyyn petsattuna kiinnostavat. Suuria ikkunoita lattiasta alkaen. Mutta kuinka korkeita? Perinteinen ovikorkeus 2,1 m on mielestäni auttamatta liian matala, kun puhutaan ikkunoista. Meillä keittiössä ja ruokailutilassa voisi olla jopa 4,4 m pitkä ikkunaseinä ja olohuoneessakin 3,3 m. Tähän tyyliin (kuvat www.arkitekthus.se, upeita taloja!):


Ikkunoilla on väliä. Vaikka tonttimme on kaupungin kaava-alueella, on tonttimme hienolla paikalla metsän sylissä ja rajoittuu kadun puolelta rauhalliseen kujaan, kahdelta sivultaan mäntymetsään. Naapureita on vain talon takana. Erityisesti tahdon olohuoneesta suuren ikkunan kohti pihan perää, jonka ääressä voin rentoutua Woodnotesin K-tuolissa ja katsella suurten mäntyjen ylvästä kurottelua taivasta kohti... Kuljen siis mittanauha taskussani, ja kun eteeni aukeaa kaunis, sopusuhtainen ikkuna, ei muuta kuin mittomaan :-) Myös vinkkejä ja ajatuksia kauniista ikkunoista otetaan vastaan!
Ikkuna-ideoita (kuvat Pinterest -sivultani): 

Kuva Seventeendoors -blogista: http://seventeendoors.blogspot.fi/

Kuva My Scandinavian Retreat -blogista: http://scandinavianretreat.blogspot.co.uk/2010/02/favourite-scandinavian-home.html
 

Kuva yllä vasemmalla Flickr -sivulta: http://www.flickr.com/photos/jeremylevinedesign/2818730235/in/photostream/ ja yllä oikealla My Scandinavian Retreat -blogista: http://scandinavianretreat.blogspot.fi/2011/02/prefab-from-ckr.html

lauantai 17. marraskuuta 2012

allrum

Tunnetteko huoneen nimeltään allrum? Jo kauan ennen myönteistä tonttipäätöstä olin päättänyt, että uuteen kotiini tulee allrum. Ruotsalaiset ovat tämän keksineet (tietääkseni), vaan yhä allrum puuttuu kaikista suomalaisista valmis-/pakettitalomalleista. Vinkkiä voi katsella vaikkapa ruotsalaisen Trivselhusin pohjista - joilla on muutenkin silmääni hivelevää, joskaan ei kovin suoralinjaista, arkkitehtuuria (sekä upeita sisustuskuvia bildgalleri'ssa!). Suomalaisissa talovalmistajien pohjakuvissa allrumin "löysin" juuri suosikistani Kannustalon Harmajasta (malli 165), keittiön seinän takaa, olohuoneen jatkeena. Ruotsissa allrum on yleensä makuuhuoneiden "eteinen", aulatila, josta käydään muihin tiloihin. Allrumilla on kuitenkin myös oma luonteensa ja funktionsa, sillä se ei ole pelkkä käytävä. Ja olohuone (vardagsrum) on tietenkin vielä erikseen.


 (Kuvat sivulta www.trivselhus.se)

Meidän uudessa kodissa allrum näyttää muotoutuvan eteisen viereen, ruokailutilaan avautuvaksi monitoimitilaksi. Tilan suuruus on noin  11,7 neliötä. Ulkoseinällä katto nousee 4,3 metriin, josta se viistosti laskee kohti ruokailutilaa ja keittiötä (pulpettikatto). Niinpä ulkoseinälle sijoitetaan suuri ikkuna, josta virtaa valoa tilaan - etenkin laskevan auringon kultaisia säteitä. Allrumin sijoitetaan 3,5 m kirjahyllyjä, kaksi tai kolme työpöytää sekä kaikki talon tietokoneet, läppärit ja täppärit. Tilassa tehdään töitä ja läksyjä, maksetaan laskuja, piirretään, suunnitellaan ja haaveillaan. Lisäksi parvelle kulku on luultavasti tästä tilasta - kiipeilyseinää pitkin! 

Tässä meidän suunnitelmaamme sekä innoituksen lähteitä (kuvat pohjakuvaa lukuunottamatta Pinterest-sivultani, jota kautta löytyy lähdekin kuvien alla myös lähde):





Kuvat:
ylhäällä vasemmalla: kuva Tenka Gammelgaard -blogista:
http://www.tenkagammelgaard.blogspot.se/2012/09/louis-poulsen-visit_1721.html.
ylhäällä oikealla: kuva Holamama -blogista: http://blog.holamama.es/cualquier-espacio-es-bueno-para-jugar/
alhaalla vasemmalla: Eva Black Design -blogista:  http://blog.evablackdesign.com/
alhaalla oikealla: kuva sivulta http://thesetingstaketime.com/

perjantai 16. marraskuuta 2012

ideoita

Olen arkkitehtuurifanaatikko. Minua kiinnostavat omakotitaloissa ensisijaisesti pohjapiirrokset, leikkauskuvat ja ikkuna-aukotukset, vasta toissijaisesti sisustus. Jo toistakymmentä vuotta olen lukenut suurin piirtein jokaisen julkaistavan talokirjan sekä kilokaupalla kotimaisia ja ulkomaisia sisustuslehtiä. Niinpä minulla on aika selkeä kuva siitä, millaisen kodin haluan: yksikerroksisen, modernin puutalon, jossa on suuret ikkunat ja pulpettikatto. Ehdoton unelmataloni on Kannustalon Harmaja -malliston talo 165 (Harmaja -esite, sivut 6-10), jota on esitelty myös Kannustalo News -lehdessä (sivut 26-34). Myös Kannustalon Kosketus -malli on puuarkkitehtuurin ylistystä. Ihan tällaisia pohjaratkaisuja en voi tontillemme järkisyistä (mm. ilmansuunnat) suunnitella, mutta jotain vastaavaa kuitenkin...

Ideoitani uuteen taloomme - sekä muutenkin kauniita, inspiroivia kuvia - voit käydä katsomassa Pinterest -sivultani. Nämä kuvat ovat Pinterest -sivultani poimittuja (sitä kautta löytyy siis alkuperäinen lähde  kuvan lähde mainittu myös kuvan alla):

Pinterest: Ari Signes Designs uploaded this photo onto the board Industrial Vibe...

Kuva sivulta Gmag: http://gmag.gr/content/kannustalo. Kannustalon Kosketus -mallin olohuone.

Pinterest: Neringa Guobyte uploaded this photo onto the boardinned onto the board ...FuTuRe SeASIdE VIlLa...

Kuva sivulta wish! http://wishflowers.tumblr.com/

tontti

Nyt on tontti. Voi tsiisus, on tästä kuulkaa unelmoitu! Vuonna 2004 rakensimme ensimmäisen talomme, ja siitä ei mennyt kuin nelisen, viitisen vuotta, kun aloin jo unelmoida uudesta talosta. Tuona aikana perhe kasvoi kahden aikuisen taloudesta kolmilapsiseksi härdelliksi, ja ajatus kaupunkiin muutosta vahvistui - lähemmäs työpaikkojamme, lähemmäs harrastuksia, lähemmäs lasten tulevia harrastuksia. Pitkän tähtäimen suunnitelma onnistui paremmin kuin uskalsin edes toivoa: omakotitalomme meni kaupaksi viikossa, vuokra-asunto järjestyi noin kilometrin päästä tulevasta uudesta kodistamme. Lasten päiväkoti pysyy samana tulevasta muutosta huolimatta. Ja ennen kaikkea: vuokralla jo asuessamme kaupungin tonttiarvonnassa onnisti parhaalla mahdollisella tavalla, kun saimme ensisijalle asettamamme tontin. Nyt meillä on siis tontti. Meillä on pala maata, jolle rakentaa unelmatalomme.

(Ja kaikkien järkisyiden takana yksi perimmäisistä syistäni haluta uusi talo on ikuinen vimmani piirrellä unelmatalon pohjaratkaisuja. Onko maailmassa mitään upeampaa, kuin kuvitella ja unelmoida uutta kotia, ja sitten jonain päivänä todella nähdä talon nousevan kivijalasta ylöspäin kohti korkeuksia?) 

Pari kuvaa tontista syyskuulta 2012, ylempi tieltä kohti metsää ja alempi tontin takanurkalta kohti tietä (muoks 9.12.12):


Tässä ensimmäisiä talon pohjan hahmotelmia tonttipäätöksestä kuultuamme: