sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

ikkunat - vertailu

Meillä on meneillään viime hetken pohdinnat ja vertailut, ennen kuin talomme ikkunat, liukuovi-ikkunat ja ulko-ovet tilataan. Kyseessä on noin 25 000 e arvoinen pompsi, joten harkita kannattaakin. Ja sittenkin aion vielä nukkua yhden yön yli.

Kuva: www.skaala.fi
Pyysin tarjoukset seitsemältä eri toimittajalta: Domus, Fenestra, Ii - Ikkunat ja ovet, Pihla, Profin, Skaala ja Tiivi. Tarjouspyyntövaiheessa pohjana käytin ikkunalistausta sekä "karttaa" ikkunoista ja ovista.



 Tätä kuvaa MUOKATTU 26.3.: uusi taulukko, kun kuudes tarjoaja päätti lopulta osallistua kilpailuun!

Taulukossa yläpuolella on ensimmäisen tarjouspyyntökierroksen lopputulema. Tarjoajat olen nimennyt vain kirjaimin, sillä en halua heikentää kenenkään toimittajan luotettavuutta tai nostaa toisia, kun emme ole vielä ryhtyneet kaupantekoon yhdenkään toimittajan kanssa. Tekstistäni löydät kuitenkin viitteitä, mikä sarake tarkoittaa ketäkin, jos asia on sinulle ajankohtainen. Kahdelta Yhdeltä ikkunatoimittajalta en ole vielä tarjousta saanut muistutusviesteistä huolimatta, tarjoukset tulevat ehkä aikanaan, jos tulevat...

Ensimmäisen tarjouspyyntökierroksen jälkeen mm. ulkopuitteiden väri on muuttunut valkoisesta ja mustasta eloksoituun alumiiniin, samoin joidenkin ikkunoiden koko on tarkentunut 10 cm leveämmäksi tai kapeammaksi, korkeammaksi tai matalammaksi. Muuttuneiden mittojen ja värien myötä toiselle kierrokselle on päässyt kolme neljä toimittajaa.

Liukuovi-ikkunoiden osalta täytynee käydä testaamassa mekanismeja ja liukumisia vielä paikan päällä, mutta hinnan puolesta Skaala Profin on vahvoilla. Ulko-ovet tulen tilaamaan joko Skaalalta tai Domukselta, jolla on tarjolla Kaskipuun kauniita ja laadukkaita ovia. Ikkunoiden osalta tiukkaa kilpailua käyvät Profin, Skaala, Tiivi ja Domus. Vaikuttavia tekijöitä ovat ulkonäkö, tammen sävyyn petsatuissa ikkunoissa sävy (joita on tarjolla varmaan useita erilaisia eri toimittajien välillä!) ja tietenkin myös laatutekijät, kuten U-arvo. Hyvän U-arvon omaavissa ikkunoissa huolettaa huurtuminen, joten Skaalan FrostFree -ikkunat kiinnostavat.

Kuinka paljon ikkunan U-arvo vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen ja ostoenergiaan käytettävään rahamäärään?
Tein Energiajunior -ohjelmalla vertailun, jossa ikkunoiden U-arvot olisivat keskimääräisesti joko 0.9 tai 0.7. Muut arvot pidin samoina.


Kaukolämmön perusmaksu Oulussa on 43,20 e/MWh, tehomaksu 23,72 e/MWh = kaukolämmön kokonaishinta 66,92 e/MWh. Näin ollen parempien ikkunoiden tuoma säästö vuodessa on  90,28 e (19151-17802 = 1349 kWh > 1,349 MWh). Kuinka paljon enemmän kannattaa siis satsata parempiin ikkunoihin? Jollain satsauksella ehkä kymmenen vuoden kuluttua saataisiin säästöä paremmista ikkunoista... Tähän mieheni sanoo aina, ettei meidän huusholliin kannata hankkia yli 10 vuoden takaisinmaksuajalla mitään, kun rouva kyllästyy taloonsa noin 7 vuodessa ja alkaa suunnitella uuden rakentamista :-) (Ja jees, tiedän, tämä näkemys on ihan puhtaasti oman navan ympärillä pyörivä eikä maailman pelastamiseen tähtäävä.)

Tällaisissa ikkuna- yms. vertailuissa on tietenkin monta muuttujaa, ymmärrän sen. Jos ikkunat ovat parempilaatuiset, tuntuuko ikkunoiden läheisyydessä vähemmän vetoa, jonka ansiosta huoneilmaa voidaankin pitää yhden asteen matalammalla lämmöllä? Tämä toisi taas puolestaan lisää säästöä. Kaikkia muuttujia on kuitenkin todella vaikea arvioida.

Avattavien ikkunoiden detaljit
Tässä vielä yksi detalji, joka tullee vaikuttamaan ikkunavalinnassa. Haluan ikkunat, jotka ovat sisäpuitteiltaan tammen sävyyn petsattua. Ikkunani tulevat olemaan ulkopuolelta eloksoitua alumiinia. Minkä väriset ovat siis ikkunoiden karmit ja ulkoikkunan sisäpuite? Usein näen ikkunoita, joiden sisäpuitteet ovat puunsävyiset, mutta karmit ja ulkoikkunan sisäpuite valkoiset. Minun silmääni se on tyylimoka! Jos haluan valita avattavat ikkunat huolella, valitsen ikkunat, joissa myös karmit ja ulkoikkunan sisäpuite ovat tammen sävyiset. Tällaisia ikkunoita ei ole ihan jokaisella valmistajalla saatavilla. Onnekseni suurin osa meille tulevista ikkunoista on kiinteitä, joten näiden erikoisikkunoiden hintalisä ei ole merkittävä.

ps. Muistathan, että kilpailu on vielä käynnissä - osallistu! BLOGIARVONTA


9 kommenttia:

  1. suosittelen kysymään vielä Klas1 ikkunoilta tarjouksen :) me päädyttiin niihin aika lailla saman kilpailutksen perusteella.

    VastaaPoista
  2. Kiitos vinkkauksestasi! Taidankin lähettää tarjouspyynnön saman tein, saadaan Klas1 mukaan kilpailuun :)

    VastaaPoista
  3. Itselläni myös ulkoikkunat ja -ovet alkaa olla ajankohtaiset ainakin tässä myöhemmin keväällä. Ajattelin pyytää ja pyysinkin kolmesta paikkaa tarjoukset: Skaalalta, Pihlalta, Haapsalun ovi- ja ikkunatehtaalta. Toistaiseksi vain Skaala on antanut tarjouksen, ja se tuli sitä paitsi hirveän nopeasti. Ehkä siihen vaikutti sekin, että työtehtävien kautta Skaalan myyjä tunnisti minut, vaikka minä en tunnistanut myyjää. Mutta Pihlan ja Haapsalun ovi- ja ikkunatehtaan kanssa ollaan edelleen siinä pisteessä, että mitään vastausta ei ole kuulunut. Haapsalun tuotteisiin olen yrittänyt saada yhteyttä kahtakin reittiä, ensin Suomen jälleen myyjän kautta, ja sitten Eestin jälleen myyjän kautta. Seuraavaksi varmaan otan yhteyden suoraan tehtaalle. Pihlalla on tuttu myyjä, joka ilmoitti olevansa nyt lomalla. Uskoisin, että se tarjous jossain vaiheessa vielä tulee. Fenestralta en ajatellut tarjousta pyytää ollenkaan, vaikka oletettavasti sieltä saisi aikalailla "asiakasystävälliset" hinnat.

    VastaaPoista
  4. Heittäisin kysymyksen/pohdinnan Skaalan frost free - ikkunoista: Onko kyseessä todellakin vuosikymmenen innovaatio ikkunoiden osalta vai eräänlainen hömpötys jolla saadaan hintaa hilattua ylös? Itsekin rakentamista aloittelemassa olen pohtinut, että saanko kyseisestä toiminnasta rahoilleni riittävästi vastetta. Nykyisessä asumuksessa, joka rakennettu v. 2005, ei täillaista ominaisuutta sisällä ja ei ole huurtumisia havaittu!

    VastaaPoista
  5. Hei Anonyymi! En osaa vastata kysymykseesi, mutta totta kai se on pohtimisen arvoinen. Jos Skaalan ikkunat ovat esim. 2000 e kalliimmat kuin Tiivin, päädymme varmaankin Tiiviin - kuten laskelmista näkee, paremmat ikkunat tuovat säästöä noin 90 e/vuosi. Toisaalta esim. Domus tarjoaa samaa U-arvoluokkaa kiinteissä ikkunoissa kuin Skaala, millä tavalla Domus estää huurtumista? Skaalalla on markkinoinnissaan käytössä näyttäviä vertailuja huurtuvista ja huurtumattomista ikkunoista - ovatko kuvat totta vai pelleilyä? En osaa itse arvioida tällaisia asioita. Ymmärtääkseni kaikki ikkunat, joita harkitsen, ovat laadukkaita ja valmistajat luotettavia.

    VastaaPoista
  6. Sama tilanne: ikkunavertailu ja kilpailutus käynnissä. Meillä oli oikein silmiä avartava käynti Domuksella: kivitalo + maalämpö = energiatehokkuudeltaan parhaaseen a-luokkaan ikkunoissa päästään 1,0 u-arvolla. Lisäksi selektiivi-ikkunat + kivitalo muodostavat yhdessä sellaisen bunkkerin, että matkapuhelimen käyttö saattaa olla hivenen haasteellista. Mikäli ikkunaremppa tehdään vanhaan kohteeseen, jossa lämmitysmuotona esim. suora sähkölämmitys, passiivi-ikkunat (u-arvo alle 1) ovat oikein suositeltavat..

    VastaaPoista
  7. Hei Maja! Minäkin olen kuullut noista kivitalojen ongelmista. Nämä U-arvo-vertailut ovat varmasti talon elinkaaren kannalta, ilmaston lämpenemisen suhteen jne. tärkeitä, mutta sitten toisaalta vanhoissa puutaloissa saattaa SEINÄN U-arvot olla paljon suurempia kuin uusien ikkunoiden U-arvot ikinä... Jonkinlainen suhteellisuudentaju tässä siis on hyvä säilyttää :-) (ja kukkaronnyörit tiukalla!) Tsemppiä teidän rakentamiseen, blogiasi seuraankin ahkerasti!

    VastaaPoista
  8. Käytännöllisyyden näkökulmasta katsoen U arvo asettuu hieman toisenlaiseen valoon kuin mihin esim. Skaala sitä haluaisi ohjata. Esim. 0,3 ero U arvossa menetetään helposti jos vuoden viileinä ajanjaksoina ulko-ovi jää muutamia kertoja hieman pidemmäksi ajaksi auki. En tarkoita talviaikaa. Esim. syksyllä lyhytkin tuuletus vaikuttaa merkittävästi energiatehokkuuteen. U arvo korostuu tarjouskyselyissä, koska mitattavia asioita on helppo vertailla. Kun ikkuna on sijoitettu oikein seinälle ja U arvon vaikkapa 1,2 luokkaa, mihin pääsevät lähes kaikki valmistajat ja useat ikkunatyypit, ei huurtumista ilmene. Myös ilmanvaihdon ja lämmityksen sijainnin ikkunaan nähden on oltava kunnossa ja ikkunan välitilassa (MSE/MS/MSK) ilman vaihduttava normaalilla tavalla. Kun kosteutta kerääntyy ikkunalasiin on sisätilassa liikaa kosteutta ja ikkuna vain ensimmäinen rakenne joka siitä indikoi. Homekeskustelut juontuvat suureltaosin huonosti järjestetystä ja riittämättömästä ilmanvaihdosta. DK mallisissa ja MEK ikkunoista voi unohtaa tuon välitilan ilmankierron kun ikkunarakenteessa on vain yksi lasielementti. Itselläni on talossa kiinteät ikkunat. Valmistin ne tonttiltamme kaadetuista puista. Yksittäiset ikkunat ovat kooltaan suuria. Ikkunoissa on 3 k lasi 6+5+6, selektiivi ja argon kaasu välitilassa. Teetätimme vuosi sitten Motivan ohjeistaman energiamittauksen jonka yhteydessä sähköyhtiön suunnitteluinsinööri mittasi talomme energiankulutuksen sekä pintojen lämpötiloina että sähkön kulutuksena (maalämpöpumppu+sähkö). Tuloksen mukaan voisimme ehkä onnistua saamaan aikaa vuositasolla lisäsäätöä muutaman sata euroa. Tähän riittäisi autotallin lämpötilan alentaminen 23 asteesta 17 asteeseen. Autotalli korkea lämpötila oli oma virheemme ja helppo korjata. Talossamme on n. 205 m2 joihin lukeutuu myös kahden auton talli.

    Yhteenvetona kehoittaisin suhtautumaan käytännöllisesti U arvo -keskusteluun. Tärkeämpää on ikkunoiden ja ovien toimivuus ko. tilojen käyttötarkoitukseen nähden, niissä käytetyn materiaali laatu ja huollettavuus (huoltovapaata ei olekaan), sekä ikkunoiden ja ovien fiksu sijoittelu talon rakenteissa/julkisivussa, millä on helppo lisätä merkittävästi niiden käyttöikää. Myös asuinmukavuus paranee huomattavasti jos valo pääsee hyvin sisään, mutta vältytään suoralta auringonpaahteelta. Jottei kenenkään tarvitsisi pohtia asiaa tässä keskusteluketjussa, niin kerron lopuksi että olen itse ollut ikkuna- ja ovialalla toista kymmnetä vuotta ja seurannut siinä isäni 45 vuoden työuraa.

    VastaaPoista
  9. Mikset kysy lämpöluxilta?

    VastaaPoista