lauantai 9. marraskuuta 2013

ihana ihana takka!

Erityisesti mieheni on takkaihmisiä, ja siinä sivussa kyllä minäkin. Täällä Oulun korkeudella talvet ovat pitkiä ja kylmiä, ja takka on  sekä sisustuksellinen kiintopiste, ihana lämmönlähde ja tunnelmanluoja, että myöskin kustannussäästäjä lämmityskulujen pienentäjänä. Meille on nyt valmistunut (/valmistumassa) käsittämättömän kaunis ja ihana Tiilerin Ilona -läpitakka! Tässä postauksessa kerron takastamme, valinnasta valmistumiseen. (Aiempia kirjoituksiani aiheesta löydät kätevästi takka-tunnisteella.)

kuva lainattu Pinterestistä, alkuperäinen lähde ei selvinnyt

Talon suunnittelun alku-alkuvaiheissa suunnittelimme jopa taloa, jossa olisi kaksi suurta, varaavaa takkaa. Takat olisi yhdistetty sähkölämmitykseen (jakotapana patterit), jolloin lämmitysjärjestelmä olisi nopeasti reagoinut takan tuottamaan lämpöön. Talon koon ja energiapolitiikan yhteisvaikutuksesta emme olisi ehkä saaneet rakennuslupaa sähkölämmitystalolle, ja kun patteritkin ovat niin kovin rumia (etenkin lattiasta alkavien ikkunoiden edessä), muutimme suunnitelmia. Jossain välissä vielä mietimme vesitakkaa, jolla hoitaisimme lämmitystä osana hybridilämmitysjärjestelmää. Lopulta valitsimme helpon ja vaivattoman kaukolämmön sekä suuren varaavan takan keskelle oleskelutilojamme. Takan hyötysuhde taloudellisesti jää kaukolämmön kanssa pieneksi. Hyötyjä ei kyllä kannatakaan laskea ainakaan siten, että miettii kuinka paljon kaukolämpöä takan hinnalla voisi ostaa - takka on niin paljon enemmän kuin vain järki- ja hyötyasia!

Lattiavalussa painava takka huomioitiin asianmukaisilla raudoituksilla ja
paksummalla betonikakulla. Valun keskellä korvausilmaputki takan alle.

Valun kuivuttua muurari mittoi takan paikan ja ryhtyi hommiin.


Takan valintaa pohdin täällä jo ennenkuin talon pohja oli edes saanut lopullista muotoaan. Takka myös valittiin aikaisessa vaiheessa, jotta sen mitat ja tyyli olivat arkkitehdillakin tiedossa. Lopulliseen valintaan vaikutti vahvasti mieheni, joka takkaa myös eniten meillä lämmittää (vaikka saan minäkin sen syttymään, ja toisinaan sytytän jopa ihan ilman käskemistä). Hän ei halunnut Kermansaven/Tulikiven takkaa, koska ei ollut täysin tyytyväinen edellisen kotimme Kermansaven Hiekka -malliin (eikä todellakaan tyytyväinen silloisen Kermansavi-yrityksen asiakaspalveluun!). Aiemman kokemuksen pohjalta hän ei myöskään halunnut ensisijaisesti kevytelementtitakkaa, vaan aidon muuratun tiilitakan. Hintakin ratkaisi - takkamme ja kalleimman ihailemani vaihtoehdon välillä oli noin 2000 euroa hintaeroa.

Tiileri-takka nousee kerros kerrokselta punasavitiilestä.
Takan korvausilma. Kuvassa vasemmalla muuraukseen jätetty aukko,
kuvassa oikealla peltiseppä on muotoillut aukkoon sopivan kappaleen
yhteenliitettäväksi venttiilin kanssa takan ulkopinnassa.


Tilasimme takan luottotoimittamme Äimäraution K-Raudan kautta, samoin kuin HärmäAirin teräspiipun. Koska valkoinen, rapattu takka mustuu herkästi luukun yläpuolelta, päätimme koristella takan toiselta puolelta luukun ympäryksen tiililaatoilla. Matkan varrella Tiilerin tiililaatat vaihtuivat Wienerbergerin Renaissance -tiililaattaan, jota tilasin keittiön seinää varten. Näin takka ja vieressä oleva keittiö yhdistyvät kivasti. Tuttu (ja erittäin taitava!) muurari kävi muuraamassa takan "harjakorkeuteen" heinäkuussa, jotta piippu saataisiin paikoilleen katon yläpohjatöitä varten. Samalla suunniteltiin takan korvausilmajärjestelmä, joka meillä ratkaistiin tuomalla viemäriputkella ulkoa ilmaa takan alle. Kirvesmiehet asensivat teräspiipun paikalleen monivaiheisesti, koska piipputoimittajalla oli vakavia vaikeuksia toimittaa omien sertifikaattiensa mukaista määrää eristettä yläpohjaan.



Piippu paikallaan, takan päällä yksi (vasemmalla) ja kaksi (oikealla)
kerrosta tiilitasoitetta.
Pinnoitevaihtoehtoina rouheampi tai maltillisempi hiertopinta.
Valitsin oikeanpuoleisen vaihtoehdon.


Heinäkuun jälkeen takka ei juuri edennyt pinnan tiilitasoitetta lukuunottamatta ennen kuin lokakuun lopulla, jottei valmista pintaa tai luukkuja sotketa kattojen tasoitus- ja maalausurakan yhteydessä. Kun maalari left the building, pääsi muurari jatkamaan hommia. Ensin hän asensi ruokailutilan puoleisen luukun, jonka ympärille suunnittelimme yhdessä hyvännäköisen kehyksen tiililaatoista. Sen jälkeen hän pinnoitti koko takan valitsemallani tyylillä - niin, sain tosiaan aiemmin syksyllä käydä valitsemassa kahdesta erilaisesta antiikkilaastin hiertopinnasta mieleisemmän!

Satiinikromattu luukku paikallaan ruokailutilan puolella, ympärillä Wienerbergerin Renaissance -koristetiilet (paksuus 2 cm)


Lopuksi asennetaan vielä luukku olohuoneen puolelle, tuhkaluukut sekä korvausilmakanavan venttiili. Venttiili on ruma mutta toimiva. Aion (yhä) piilottaa sen jonkin kauniin sisustusesineen taakse - ehkä rahi tai jokin lyhty näkösuojaksi? :-) Kuvaan täysin valmista takkaa sitten muutettuamme, kun saan kuvaan myös takan ympärille tulevan tammiparketin! (Ja kaikki tuo raksasotku ja -härpäke poistuu takan taustalta.)

Pinnoite lähes valmis 

Hiertopintaa ja luukun koristetiiliä

Takka ruokailutilan ja keittiön puolelta, piipussa vielä suojakelmu paikallaan.
Keittiön maalaamaton seinä tulee tiililaatalla. 


Takan tekniset tiedot:

Tiileri Ilona -läpitakka pääliliittymällä

9 kommenttia:

  1. Me olemme kanssa Tiilerin takkaa miettineet, kun tehdas on siinä 200 m päässä meidän tontilta. Ajatus paikalliselta tilaamisesta kuulostaa hyvältä ja meidän toissa talossa oli Tiilerin takat ja ne olivat hyviä. Ihania nuo tiililaatat ja varmasti ketiiön kanssa upea kokonaisuus. Me olemme aika samanlaista ratkaisua miettineet, mutta erivärisellä tiililaatalla. Minä olisin halunnut tiilitalon, mutta meidän tontille sitä ei saa rakentaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on varastossa laatikollinen näitä Tiilerin koristetiililaattoja "Luhti" joko punaisena tai kirjavana, en tarkalleen muista värisävyä. Nekin on tosi kivan näköiset, Luhti on sellainen rosopintainen hauska tiili! (http://www.tiileri.fi/tiedostot/takkaesite_netti_72dpi.pdf, esite sivu 17.) Ne jäivät nyt meillä käyttämättä. Paljoahan eivät maksa takkatilauksen yhteydessä (muistaakseni muutaman kympin), mutta joku oululainen vois tulla ostamaan ne meiltä pois kuleksimasta :-)

      Poista
  2. Todella kaunis takka! :) Tunnelmallinen :)



    ps. blogistamme löytyisi haaste :)

    http://www.villalehtonen.fi/2013/11/11-asian-haaste.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marru! Ja kiitos haasteesta, näihin tykkään vastailla!

      Poista
  3. Hei,
    osaatko kertoa miten tuo korvausilma on toteutettu. Viemäriputki näyttäisi tulevan suoraan takan arinan alle, mutta toisessa kuvassa peltiseppä on tehnyt takan taakse korvausilmaa varten peltisen kotelon. Miksi kotelo tarvitaan jos korvausilma tulee jo arinan alle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Korvausilma tuodaan tosiaan ulkoa viemäriputkella suoraan arinan alle. Ilma ei voi nousta sieltä suoraan arinaan, vaan tuodaan ulos takasta - usein nämä korvausilmaputket tuodaan esim. takan vieressä olevaan kaappiin, jonka sokkelissa ulos takan syttymistä helpottamaan. Vaihtoehtoja on tosiaan ikkunan/oven avaaminen, tai jokin luukku seinään - tällaisia vaihtoehtoja olen kuullut tai minulle on ehdotettu. (Ja sitten on teknisempiä ratkaisuja, joita olen kuvannut aiemmin jossain kirjoituksessani/kommentissani.)

      Viemäriputki katkaistiin aivan lattian pinnassa, ja ilmalle jäi noin 3 cm korkea / 20 cm leveä "kulkuaukko" keskeltä takkaa takan ulkopinnalle. Viemäriputken pään yläpuolelle muurattiin takan tuhkaluukkujen "lattia". Peltiseppä muotoili kotelon, johon saadaan siististi liitettyä venttiili takan ulkopinnalle. Kotelo ei siis yllä (turhaan) katkaistulle viemäriputkelle asti, vaan ainoastaan noin 5 cm takan ulkoreunasta takan sisäosaa kohti ilmakanavassa. Rumahan se venttiili on, mutta on ainakin tiivis - viileä ilma ei vuoda holtittomasti huoneilmaan, eikä varsinkaan olohuoneessa olijan nilkoille. Venttiili avataan, kun takka sytytetään. Näin minä olen tämän ymmärtänyt, ja jos nyt meni ihan pieleen, ehkä joku lukija korjaa virheet :-)

      Poista
  4. Hei kiitos tyhjentävästä kommentista. Tästä on paljon hyötyä meidän takan korvausilman suunnittelussa.

    VastaaPoista
  5. Moi, olen lukenut blogisi läpi melkein kokonaan muutamassa päivässä, ja se on yhdellä sanalla kuvattuna "mahtava". :) nyt ajattelin korvausilmaan liittyen ilmiantaa itseni, mielestäni korvausilmaa kannattaa antaa koko polton ajan, ei vaan sytyttäessä. Yksi kilo puuta tarvitsee ilmaa 8-12 kuutiota, mikäli et anna "ilmaista viileää ulkoilmaa" niin takka hörppää kallista valmiiksi lämmitettyä huoneilmaa. Esimerkiksi normaali noin 10kg puumäärä/polttokerta hävittää muulla energialla (teillä kaukolämpö) lämmitettyä sisäilmaa pois 100m3, ja sehän maksaa. Harmittaa kun itse emme hoksanneet putkea laittaa pari vuotta sitten rakentaessa, ehkäpä sitten seuraavaan taloon. Jään seuraamaan talon viimeistelyä ja pihatöitä. T: Pasi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan tosi paljon kiitoksia tästä kivasta ja kannustavasta kommentista! Hienoa, että näistä kokemuksistamme on lukuiloa muille :-) Takan lämmityksestä on vastannut pääasiassa mieheni, mutta kerron hänelle terveisesi tuosta korvausilman käytöstä.

      Poista