maanantai 16. joulukuuta 2013

onnen hippusia

Leipominen lasten kanssa. Niin yksinkertainen juttu, niin täynnä tunnetta. Tähän hetkeen kiteytyi tänään koko uuden kodin ihanuus. Puolitoista vuotta olen luvannut tytöille, että leivotaan, leivotaan... Enkä (paria hassua kertaa lukuunottamatta) ole saanut aikaiseksi toteuttaa heidän toivettaan pienen väliaikaisasunnon minipienen keittiön olemattomilla pöytätasoilla. Tänään keittiö ja saareke pääsivät testiin, kuinka selviävät leipomissähläyksistämme. Ja hyvin selvisivät! Helposti olisi mahtunut vielä toiset kolme tyttöä keittiöön kokkailemaan.



Keittiö tuntuu (edelleen) toimivalta ja tarvikkeet ovat löytäneet luontevat paikkansa. Ja tuo liesi! Kuten olet voinut blogistani aiemmin lukea, emme todellakaan hifistele keittiökoneistuksen kanssa. Ostimme niin perusvermeet kuin vain mahdollista. Silti - onneksi! - päädyimme induktiolieteen. Induktiota oli myynnissä jo vuonna 2004 kun edellisen kerran rakensimme, mutta silloin se tuntui liian erikoiselta ja vaivalloiselta. Kaikki kattilatko eivät käykään liedelle? En tiedä onko muita liesiä enää juuri myynnissäkään kuin induktiota ja oikeastaan toivon ettei ole (ellei kaasua oteta lukuun, mutta sehän onkin ennemmin tulisija ;-), niin myyty olen lieden ominaisuuksista. Vesi kiehuu sekunnissa! Kalapuikot paistaa minuutissa! No, ehkä vähän liioittelua, mutta ei paljon. Ensimmäisellä paistokerralla en ennättänyt munia kääntää kun ne jo käristyivät!

Vielä kun oppisin käyttämään uunin kiertoilmatoimintoa. Se meillä oli jo edellisessäkin kodissa, mutta parin kokeilun uuvuttamana päädyin aina käyttämään perus ylä-alalämpötoimintoa. Jos sinulla on helppoja vinkkejä kiertoilmaihmiseksi muuttumisesta, otan ne ilolla vastaan!

7 kommenttia:

  1. Ihanat leipomistuokiot teillä♥ Pitäisipä itsekin taas ryhdistäytyä ja järjestää lähipäivinä rauhallinen leipomishetki murusille:)! Tärkeitä juttuja kyllä♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On nämä niin pieniä juttuja, ja lapsille kuitenkin isoja! Itse olen niin mukavuudenhaluinen, etten millään viitsisi nähdä (esim. juuri väliaikaisasunnossa) kauheasti vaivaa yhden kakun tai tortun takia, jos ei se luonnistu normaalilla määrällä säätämistä. Täällä uudessa kodissa ei onneksi olekaan enää äidillä (teko)syitä kieltäytyä oikein mistään lasten toiveista :-)

      Poista
  2. Minä olen kokenut kiertoilman erityisen toimivaksi esim. sämpylöitä /pullia tai pipareita leipoessa - voi laittaa monta peltiä uuniin ja kiertoilma päälle (lämpö säädetään hieman alemmas, mutta yleensä pakkauksissa lukee mihin lämpötila kannattaa asettaa, ehkä noin 25astetta vähemmälle) - ja kaikki valmistuvat samaan aikaan. Kätevää! En mä sitä muuhun oikein osaa käyttää ;)

    VastaaPoista
  3. Näyttää ihan kodilta! Minä olen vain sinnillä alkanut käyttää kiertoilmaa, lämpötiloja pitää laskea totutusta ehkä parikymmentä astetta, tehokkaampihan se on.

    VastaaPoista
  4. Mä en osaa muuta käyttääkään kuin kiertoilmaa,ihan huippu keksintö. Jos ohjeessa sanotaan 200,laitan 175.paistaa tavis uunia nopeampaa,lisäksi voit lykätä pari peltiä pullia/sämpylöitä/piirakoita kerralla ja vieläpä heti,eli ei tarvi odottaa että uuni lämpenee. Ala vaan käyttämään,ei se opettelua tarvi :) pian ett muuta hyväksykään :D

    VastaaPoista
  5. Voi kuinka ihanaa teillä onkaan! Kävin läpi monta postausta samalla kertaa, kun en ole ehtinyt poiketa moneen päivään. Tänne on aina niin mahtavaa tulla, kun on kaikkea kaunista, oivallettua ja toimivaa nähtävää! Noita leivontahetkiä odotan minäkin - uudessa käytännöllisessä keittiössä se on varmasti tosi ihanaa ja lapset iloitsevat. :)

    Tosi mainiolta vaikuttaa vaatehuoneenne, meille on tulossa vähän samanlainen mutta pienempi aikuisten käyttöön (4,5 juoksumetriä säilytystilaa) ja toinen lapsille (vajaa kolme juoksumetriä säilytystilaa - tänne aion alahyllyille laittaa myös lasten pelejä ym. isokokoista, koska vaatehuone sijaitsee lastenhuoneiden välissä niin että sieltä on kätevä käydä hakemassa tarvitsemansa).

    Tykkään myös pikkuvessasta, keltaisen sävy on kaunis, ei liian oranssi niin että menisi tunkkaiseksi vaan kauniin lämmin ja valoisa. Muutenkin hieno "huone", seinät myös komeat1

    VastaaPoista
  6. Kiitos kaikille kiertoilmavinkeistä ja kivoista kommenteista! Laiskuushan se tässä kiertoilmajutussa vaivaa: vanhoilla aste- ja minuuttimäärillä pääsen helpommalla, kuin opettelemalla uuden jutun ja ainakin alkuun kyttäämällä uuniluukun takana paistotulosta. Täytynee siis aloittaa jostain helposta, kuten vaikkapa korvapuustien leipomisesta :-)

    VastaaPoista