tiistai 30. heinäkuuta 2013

Italia express

No mutta mitäs siinä olkkarin lattialla nököttää... Nehän on mun Luceplanit Italiasta! Nettishoppailu toimii siis hienosti ja vaivattomasti, omalta koneelta käsin voi rakentaa melkein koko talon :-) Raksaprojekti on ehdottomasti shoppailijan taivas! (Ja valaisimet on just niin hienoja kuin toivoin. Huh.)





maanantai 29. heinäkuuta 2013

pihasuunnitelma

Kun kirvesmiehet ja muut oikeat ammattilaiset ahertavat raksalla sisällä, minä ehdin pörrätä pihalla riittämiin ja miettiä, miltä se voisi näyttää parin vuoden kuluttua. Jotain tällaista ajattelin.


Talostamme tullee siis aito citytalo, jossa nurmikkopihan osuus on vähäinen. Metsä on kertakaikkiaan vain liian ihana, jotta raaskisin kaataa puut ja poistaa kuntan! Päinvastoin, pyysin naapurilta luvan hakea paloja kunttaa heidän tontiltaan, jota ei ole vielä raavittu puhtaaksi. Istutan lisää kunttaa pihamme perälle sinne, missä maa on kärsinyt rakentamisesta.

Näistä pihamme rakentuu:


Olen ihan kaikkea muuta kuin viherpeukalo, joten toivon tietenkin helppohoitoista pihaa. Suuret alueet singeliä kaipaavat kuitenkin jotain viherrystä, joten alhaalla vasemmalla olevan kuvan mukaiset (esim. betoniset?) istutuslaatikot olisivat jees. Niitä aion ripotella etenkin sisäänkäyntipihalle, etenkin rajaamaan patiotamme tiestä, mutta myös takapihalle naapuritontin rajan tuntumaan. Onneksi näitä istustusjuttuja ja kasvivalintoja yms. ennättää muuton jälkeen pähkäillä vuosia, sillä pihan ei todellakaan tarvitse olla valmis ensi keväänä :-)

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

peili VS peilikaappi

Jostain syystä wc:n tai kylpyhuoneen peilikaappi tuo mieleeni ankean vuokra-asumisen. Tähän saakka olen ollut vakuuttunut, että meidän wc- ja kylpyhuonetiloissa seinään kiinnitetään kaunis peili, ei peilikaappia. Eteisen yhteydessä olevaan vessaan olen kaavaillut jotain tämän tyylistä - hinnan perusteella ennemminkin Hayn peiliä:


Kunnes tämä kuva jäi mieleeni kummittelemaan:

Svedbergsin ideakirja, sivu 24: www.svedbergs.fi
Kyseessä on Svedbergsin uusi (tai no, jo syyskuussa 2012 lanseerattu) peilikaappimallisto, joka on saanut vaikutteita 60-luvun muotokielestä sekä Svedbergsin ensimmäisestä peilikaapista vuodelta 1962. Ehkä kuvan harmoninen värimaailma iskee sisustusmakuuni, tai sitten kaappien pehmeys pyöristettyine reunoineen vakuuttaa. Erityisesti peilikaappimalliston yksilöt Holger ja Jenny kiinnostavat.
Svedbergs: peilikaappi Holger

Svedbergs: peilikaappi Jenny  


Taidan sijoittaa kaksi valkoista Holgeria kylpyhuoneeseemme. Vessaan tulee joko valkoinen Jenny tai Hayn Strap-peili. Näin ne suunnitelmat pala kerrallaan hioutuvat. (Ja hyvä niin, sillä kirvesmies tuumasi että me asutaan uudessa kodissa ehkä jo marraskuun lopussa - siis neljän kuukauden kuluttua?!!) 

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

näpertelyä

Tsekkasin näitä postauksiani taaksepäin ja huomasin, että edellinen tilannekatsaus talon etenemiseen on ollut kesäkuussa (lattianvalu- ja takkapostauksia lukuunottamatta). Viime aikoina minusta on tuntunut, että ei tapahdu oikein mitään näkyvää - jotain pientä näpertelyä suurimmaksi osaksi. Jouduin oikein ahdistelemaan timpurit nurkkaan kysymyksilläni, mitä he tekevät nyt ja mitä seuraavaksi. Tässä kun pitäisi yrittää pysyä kärryillä, mitä tavaraa ja suunnitelmaa seuraavaksi tarvitaan. Ensi viikolla saapuvat ikkunat ja liukuovi-ikkunat, seuraavalla viikolla varaston ja talon ulko-ovet. Tässä alla nopea kuvakatsaus talon tilanteeseen tällä hetkellä. Hommahan kyllä etenee, monellakin eri suunnalla ja tasolla, kirjaimellisestikin sekä maassa että ilmassa :-) 

Terassien anturat etenevät opiskelijatyönä. Ulkopuolelta talo odottaa ulkovuorilautaa.
Sisäpuolelta höyrynsulkumuovit ja koolaukset paikallaan. Tähän päälle 50 mm villaa ja kipsilevyt.
Sähköjohtoja vedetty paikalleen, ainakin ulos seinävalaisimille, jotta ulkovuorilaudoitus saa edetä omaan tahtiinsa.
Oma urakkani ulkovuorilaudoituksen kanssa etenee, kiitos aurinkoisten ilmojen! Pihasaunakin on saanut värin pintaansa, pian sisäpuoleltakin (heti seuraavien sadekelien myötä).
Eristettyjä IV-putkia paikallaan. Musta eristetty putki pystyssä on viemärin tuuletuskanava.
Verhoasetelma? Eiku jotain kangasta pitämään puhallusvilla yläpohjassa koteloissaan.
Huopakatto valmis sekä talon että autokatoksen osalta.
Vallihauta kiertää talon etupuolella ja odottelee kaukolämpömiehiä putkineen.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

pienet seinävalaisimet

Tiedäthän sen tunteen, kun olet nähnyt jossain kivan jutun ja se jää kummittelemaan mieleen? Ihan visuaalisena kuvana, printattuna muistin sopukoihin. Minulla yksi tällainen on pienet, tyylikkäät seinävalaisimet. Tahtoo! 

Artemiden valaisimet ovat kestosuosikkeja, joita näkee useassa kodissa (ainakin sisustuslehtien sivuilla). Minulle Artemiden Tolomeot pompsahtivat tietoisuuteen Kannustalon Vihervaara -messutalon eteisessä vuonna 2007. Ajattelin, että kun joskus vielä rakennan, tuollaiset haluan sekä eteiseen että muuallekin kotiini.


kuvat: www.kannustalo.fi
Näistäkin inspiroidun. 

kuva täältä


kuva täältä


kuva: Sköna hem -lehti 12/2011, s. 61

kuva Vintage -blogista


Aikomuksista tekoihin. Olen pitkin suunnittelutalvea ja raksakesää tsekkaillut kivoja seinävalaisimia. Ihania löytyy vaikka kuinka paljon! Haluan pieniä seinävalaisimia sinne tänne pitkin kotiani: kaksi eteiseen, kaksi olohuoneeseen, kaksi talon perällä olevaan käytävään, ehkä kaksi keittiöön ja kaksi makuuhuoneeseen... Tässä muutamia suosikkejani, jotka selviytyivät jatkokierrokselle.


Suosikeistani Liekki on vähän liian suuri ja graafinen (=huomiotaherättävä), ihana Anton Angeli liian kallis. Lampettan muotoilu ei kuitenkaan ihan kolahda lituskaisuudessaan. Vertailin Artemidea ja Luceplania pitkään, ja ulkomaisten nettikauppojen hinnatkin olivat suunnilleen samaa luokkaa, joten sillä en voinut valintaa perustella. Päädyin Luceplaniin mm. käytännöllisyyden vuoksi: kahvan ansiosta kuumaakin valaisinta on helppo säätää, esim. keittiössä märillä käsillä. 

Olen jo useamman kuukauden ajan käväissyt silloin tällöin tsekkaamassa Luceplanin Fortebraccio -seinävalaisinten hintoja ulkomaisissa nettikaupoissa. (Kotimaasta löysin vain Zazan verkkokaupan, joka myy kyseistä valaisinta, hintaan 134 e / kpl. Jos näitä valaisimia saa muualta Suomesta, en ole siitä tietoinen.) Eden Illuminazione voitti hintakilpailun, vieläpä aika selvästi. Tilasin siis italialaisesta Eden Illuminazione -verkkokaupasta kauniita Luceplanin valaisimia kotimme täydeltä.

Tuotteet eivät ole vielä saapuneet. Tänään sain kuittauksen, että maksuni on hyväksytty. Saavatko italialaiset valaisimeni matkaan ennen kesälomiaan, jotka ovat jo aivan kulman takana - sitä tässä nyt jännityksellä odotan! 

lauantai 20. heinäkuuta 2013

tiileri-takka

Takka on lähes valmis. En jotenkin käsittänyt, että takka muurataan paikalleen jo nyt. Niinhän ne vain timpurit jo odottelivat takkaa, jotta saavat piipun läpivienteineen paikalleen ja sitä myötä yläpohjan koteloitua puhallusvillaa varten. Vasta sen jälkeen etenee katonteko ja alaslaskut sähkö- ja IV-töineen, joten ripeän etenemisen kannalta alkaa olla monta työtä ja tekijää riippuvaisia toisistaan.

Kaunista työn jälkeä. Takan muurauksessa ammattimies on paikallaan.

Takkamme on Tiilerin Ilona. Varaavalla läpitakalla on melkoisesti kokoa: leveys 127 cm, syvyys 87 cm ja korkeuttakin 190 cm. Koko komeus painaa 2900 kg. Takkamme sijaitsee keskellä noin 90 m2 oleskelutiloja (josta on kaksi makuuhuonetta erotettu omaksi kuutiokseen). Toivon, että suuri takka on kuin kotonaan suuressa avarassa tilassa, jossa kattokorkeutta on matalalla seinustalla 2,8 m ja korkealla seinustalla 4 m! Takka käsitellään valkoiseksi antiikkilaastilla. Takkaan tulee ruokailutilan puolelle luukun ympärille punasavitiilestä koristelaatat ja päältäliitoksena rosteripiippu, kuten kuvassa alla. Takkapohdinnoistani kirjoitin aiemmin täällä.

Vasemmalla takka ruokailutilan puolelta. Oikeanpuoleinen kuva: www.tiileri.fi.

Takka olohuoneen suunnalta.
Takan korvausilmasta ollaan montaa mieltä ja tiiviiden talojen takansytytysongelmiin on tarjolla monenlaisia ratkaisuja. Edelliseen kotiimme (2004) suositeltiin ilmanvaihtokoneen takkakytkintä, joka jäi kuitenkin, suunittelusta huolimatta, jollakulla asentamatta paikalleen. Onneksi tuolloinen takkamme (Kermansaven Hiekka) syttyi kivasti ilman mitään vippaskonsteja. Tällä kertaa suositeltiin mm. samaa takkakytkintä, luukkua ulkoseinään, oven avaamista kun takkaa sytytetään, Härmä Airin korvausilmapiippua sekä korvausilmaputkea lattiavalun alle, jolla tuodaan ulkoa ilmaa joko takan alle tai lähettyville. Päädyimme tähän viimeksi mainittuun vaihtoehtoon (mm. kustannussyistä). Yllä olevassa kuvassa näkyy, kuinka taitava muurarimme on jättänyt takan alle noin 3 cm korkean ja 13 cm leveän aukon, johon ilma ulkoa tulevasta viemäriputkesta virtaa. Ilma ohjataan lituskaisella peltikanavalla takan ulkopintaan noin 15 cm korkeudelle maasta. Valitettavasti takan ulkopintaan on istutettava jonkinlainen korvausilmaventtiili, juuri olohuoneen puolelle paraatipaikalle - esim. saunan katoissa oleva, suljettava venttiili pitäisi raikkaan ilman takan alla silloin, kun sitä ei huoneilmaan haluta. Mutta onhan sellainen venttiili tosi ruma. Ehkä sen voi piilottaa jonkin rahin, halkokorin tms. sisustusesineen taakse :-)

perjantai 19. heinäkuuta 2013

rimalomalautaverhous

Sanahirviö, mutta se kai se on, meidän talon pääasiallinen lautaverhoustyyppi. Rimalomalautaverhous, tai ehkä peiterimaverhous. Tässä pari kuvaa, kuinka oma urakkani raksalla edistyy - tuskastuttavan hitaasti eikä kovinkaan varmasti. Tavoitteenani on saada tehdyksi (kaiken muun säätämisen ohella) tämä meneillään oleva seinänpätkä sekä talon pääty pihasaunan suuntaan. Yhteensä 15 "juoksumetriä". Jäljellä on vielä 37 lomapäivää, tulisi siis saada noin 40 "juoksusenttiä" valmista seinää päivässä.

Avoräystäs on kyllä hyvän näköinen. Laudoituksen yläpäähän tulisi piirustusten mukaan jonkinlainen tuiskulauta ("pululauta") vaakaan, poikosten väliin ja noin 10 cm korkeana. Yritän tehdä niin siistiä jälkeä, ettei mitään pululautaa tarvita ainakaan peittämismielessä.

Päänvaivaa aiheuttaa se, asennetaanko rima (tippanokan takia viistotun alapinnan) kärjestään samaan tasoon kuin alla olevat laudat VAI jatkuuko laudan viisto alapinta yhtenäisenä pintana riman kanssa? Varmasti makukysymys, mutta vaikea pala purtavaksi! Kuvassa laudan ja riman alapinnan kärjet ovat samalla tasolla. Näyttää siistiltä kauempaa, mutta läheltä toinen tapa olisi paremman näköinen. Vielähän nuo rimat saa irti kiskottua, jos päätänkin muuttaa mieleni...

(Tarkemmat tiedot ulkovuorilaudoituksesta löydät kirjoituksestani "talon ulkoväri".)




tiistai 16. heinäkuuta 2013

tässä on keittiö (osa 1)

Olen kirjoittanut jo vaikka kuinka monta postausta keittiöstä, tuosta kotimme hermokeskuksesta. Kaikki kirjoitukset ovat olleet kuitenkin enemmän tai vähemmän haaveilua. Nyt olen tehnyt lopullisia (?) valintojakin. Aiemmat kirjoitukset keittiöstä löydät tunnisteen 'keittiö' avulla. Suunnittelun pohjana on (yhä) Oulun Keittiömaailman suunnittelijan Anne Träskilän tekemä luonnos: 


Takaseinä 

Takaseinälle tulee Wienerbergerin tiililaatta Renaissance. Liesikupu (huippuimurilla varustettuna) rakennetaan itse, vastaamaan Franken Planar -mallia. (Oletan, että tämä onnistuu siten, että hankin edullisen huippari-liesikuvun ja lisään siihen itse rosterisen "kuoren", jolla ulkonäkö muuttuu kuutioksi?) Takaseinälle tulee lisäksi kaksi seinävalaisinta: Luceplanin Fortebraccio Wall alumiinin värisenä. Työtaso on Stalan Seitsikko kahdella altaalla.

Tason alle tulevat laatikostot ovat mietityttäneet pitkään. Minusta on vähän liikaa "tapahtumaa" takaseinällä, jos siellä on sekä tiiltä, rosteria, mustaa että tammen sävyä. Keittiömaailmasta kun tarjoiltiin etusarjaksi muiden keittiön valko-tammisten Hambo -ovien rinnalle musta-tammista Hamboa. Ovi on aivan upean näköinen, mutta ei vain sovi mielestäni takaseinälle. Musta mattaovi kävisi kyllä! Niinpä tein päätöksen, että koko takaseinän kaappirivistö hankitaan Ikeasta: Metod-rungot ja Grevsta-etusarjat ruostumatonta terästä. Näin sekä laatikostot (etusarjat) että taso ovat rosteria. Simppeliä, eikä liikaa materiaaleja ja sävyjä makuuni. Vetimet tulevat myös olemaan yksinkertaiset (esim. Ikean Attest). Kodinkoneet hankimmekin jo aiemmin, induktiotaso ja erillisuuni sijoitetaan  suunnitelman mukaisesti. Koko laatikostokomeus seisoo rosterijaloilla ilman sokkelilevyjä. 


Mutta mikä hana? Olin tähän asti aivan vakuuttunut, että valitsemme hanaksi saman kuin aiemmassa kodissamme: Oras Aventan. Se on vain yksinkertaisesti silmää hivelevän kaunis ja moderni muotoilultaan sekä erittäin käytännöllinen ulos vedettävän juoksuputken ansiosta. Hintakin on todella kohtuullinen (noin 320 e apk-venttiilillä). Mutta onhan se vähän tylsää valita sama kuin edellisessä kodissa, eikö? Niinpä olen nyt alkanut haaveilemaan suurkeittiötyylisestä hanasta, joka sopisi hienosti ronskia tiiliseinää vasten... Olisiko sinulla ehdotuksia tai ajatuksia hanapulmaani?

perjantai 12. heinäkuuta 2013

katsaus asuntomessutaloihin

Minä en tänä(kään) vuonna pääse asuntomessuille. Niinpä tein jokavuotisen messukatsaukseni sisustuslehtien avulla ja ensisijaisesti pohjaratkaisuihin. Jokainen rakentaa omalle perheelleen juuri oikeanlaista taloa, mutta sehän ei estä minua arvostelemasta julkisesti näytille laitettuja taloja omasta näkövinkkelistäni :-)
 
Asuntomessut 2013. Kuva: www.avotakka.fi

Sisäänkäynnit / kuraeteiset 

Jos minä jostakin jotain tiedän, niin ainakin siitä, miten eletään kolmen pikkulapsen kanssa aktiivista ja kiireistäkin arkea omakotitalossa. Kun lapset ovat oikeasti vielä pieniä, tuovat sisään kuraa, hiekkaa, pikkukeppejä ja lunta. Kun äiti samalla kompastelee toppatakissaan kenkävuorten yli ja taiteilee sylissään kolmea kauppakassia. Miltä siis näyttävät asuntomessutalojen sisäänkäynnit lapsiperheen näkökulmasta?

Mielestäni on aivan uskomatonta arkkitehdilta vuonna 2013 suunnitella talo, jossa kuraeteisen kurasyöppö (tai "kurasisäänkäynti") sijaitsee tismalleen siinä, mistä puhdasjalkainen saunastatulija kulkee. Näin on tehty taloissa nro 3, 6 ja 17. Tässä esimerkit:

Asuntomessut 2013: huonot "kuraeteiset"
Sen sijaan ihan täydellisiäkin sisäänkäyntejäkin messuilta löytyy, ainakin taloista 5, 9, 11, 25 ja 26. Näistä oma suosikkini on talo 9, Valmisjukka Trendo. Toimivia kuraeteisiä / kakkossisäänkäyntejä toki löytyy monestakin talosta, mutta itseäni miellyttää erityisesti ratkaisu, jossa pääsisäänkäynti ja kuraeteisen sisäänkäynti ovat lähekkäin toisiaan. Tämä toimi edellisessä kodissamme, ja tulee toimimaan myös rakenteilla olevassa kodissamme. Kuka talvella kahlaa umpihangessa talon toiselle puolelle kodinhoitohuoneen sisäänkäynnille (kuten hyvin useissa suomalaisissa valmistalomalleissa ehdotetaan)? Säilytystila märille välikausi- tai talvihaalareille, harrastuskamoista puhumattakaan, on plussaa! Trendon tyylinäyte:

Asuntomessut 2013: Valmisjukka Trendon sisäänkäynti
Onhan tietenkin mahdollisuuksien rajoissa, että muissa perheissä vanhemmat oikeasti siivoavat ahkerasti eivätkä hiekat ja kurat jää lattialle lojumaan - tällöin paraatisisäänkäynti toimii varmasti myös koko perheen kurasisäänkäyntinä :-) Ja toisaalta, ehkä messutaloissa ei välitetä kurasta ja hiekasta kun teemana on kiireetön kotoilu?


Olohuoneen ongelmat 

On aivan ällistyttävän yleistä, että messutalojen olohuoneet ovat vaikeasti kalustettavissa. Tuntuu, että olohuoneelle ei ole uhrattu ajatuksia riittävästi. Itse nostan olohuoneen arkkitehtuurissa ja sisustettavuudessa ykköseksi seuraavan näkökulman: sohvalta tulisi pystyä seuraamaan talon tapahtumia (sohva ei siis käännä selkäänsä koko muulle talolle), televisiota, ehkä takkaakin ja vielä katselemaan maisemia. Monta vaatimusta samassa paketissa! Mikäli televisio sijoitetaan omaan huoneeseensa, vähenevät vaatimukset hiukan. Silti noin kolmasosassa messutaloja on minun mielestäni ongelmia olohuoneen kalustuksessa. Ongelmat ilmenevät mm. siten, että olohuoneeseen on sijoitettu suuret ikkunat lattiasta alkaen, jotta "maisemat tulevat osaksi sisustusta" - mutta sitten joudutaan suuri sohva sijoittamaan täysin ikkunan eteen, jolloin sohva peittää maiseman ja istujat kääntävät sille selkänsä. Näin on tapahtunut ainakin taloissa 3, 9, 11, 13, 14, 16, 18, 26, 27 ja 30.

Asuntomessut 2013: Kohde 26, Passiivikivitalo Skaalan olohuone. Kuva Deko -lehdestä.

Lisäksi messuilta löytyy olohuoneita, jotka eivät ole oikein minkään muotoisia eikä pohja ainakaan anna viitteitä siitä, kuinka näitä tiloja voisi viihtyisästi sisustaa.

Onneksi makuja on moneksi, ja jokainen perhe elää aivan omalla tavallaan - olohuoneessakin! Messujen teemana on myös aktiivinen arki - ehkäpä näissä perheissä ei ehditä liikoja olohuoneessa oleilemaan?

Arkkitehdin hätäilyä 

Jos talojen pohjista löytyy arkkitehdin hätäilyä kurasyöpön sijoittelussa, löytyy sitä myös pohjien suhteen kokonaisuutena. Mielestäni pohjissa 13, 14, 18, 20 ja 27 arkkitehti olisi voinut vielä kertaalleen jumpata linjoja kohdilleen. Vai mitä sanotte? Punaisella esimerkkinä muutama minua häiritsevä kohta pohjaratkaisuissa.


Asuntomessut 2013: Kohde 13, Hailuoto 153. Kuva Deko -lehdestä.

Asuntomessut 2013: Kohde 20, Durofix Kototalo. Kuva Deko -lehdestä.

Suosikkini

Hyviä, linjakkaita pohjaratkaisuja löytyy myös. Tässä omat messusuosikkini:
  • Talo 5: RTV-Pintamateriaalitalo, 160 m2. Erityisesti takkahuoneen, pesuhuoneen ja saunan yhdistelmä miellyttää silmää, samoin kuin ruokailutilan ja työhuoneen kombinaatio. Selkeää ja linjakasta arkkitehtuuria. Tosin kyseessä on 160 m2 talo, jossa on vain kaksi makuuhuonetta - ei kai tällä neliömäärällä voikaan epäonnistua? (linkki kohteeseen)
  • Talo 10: Lapplin Lumo, 97 m2. Keittiön, ruokailutilan, olohuoneen ja työhuoneen yhdistelmä toimii kivasti. Tosin tässä kohteessa olohuone on niin hahmoton, etten pohjasta oikein erota, missä se tarkalleen ottaen sijaitsee. (linkki kohteeseen)
  • Talo 15: Passiivikivitalo Lumikki, 217 m2. Kaksikerroksisen talon toisen kerroksen eteinen, keittiö, ruokailutila ja olohuone muodostavat kiinnostavan piirin portaiden ympärille ja tarjoavat paljon muunneltavuutta tilojen käytössä. Ylipäätään yläkerran pohja vaikuttaa kivalta ja toimivalta. (linkki pohjaratkaisuun)
  • Talo 24: Bassotalo Villa Avanti, 114 m2. Esittelytekstin mukaan talon tulevat asukkaat ovat pelkistyksen ammattilaisia - ja se näkyy pohjassa, pelkkänä plussana. Kompaktisti kahteen kerrokseen on mahdutettu kolme makuuhuonetta, kaksi wc:tä, erillinen kodinhoitohuone sekä kivan tuntuinen keittiö - ruokailutila - olohuone -osio. Erityisesti olohuone ilahduttaa, sillä siinä yhdistyvät aiemmin esittämäni kriteerit hyvälle suunnittelulle! (linkki kohteeseen)
  • Talo 25: Lammi-kivitalo Maja, 184 m2. Tämä jo monen bloggaajan ylistämä ihanuus on todella linjakas ja toimiva myös pohjaratkaisun osalta. Ehdottomasti yksi suosikeistani, tähän taloon muuttaisin mielelläni - tosin niiden talosta puuttuvien väliovien kanssa :-) Talossa on harmikseni vain kolme makuuhuonetta, joten tilankäyttö on vähän tuhlailevaa, etenkin yläkerrassa. (linkki pohjaratkaisuun)
  • Talo 28: Jämerä-Sisu, 154 m2. Rokkaripariskunnan erikoisuus näkyy myös kinnostavassa pohjassa. Tykkään atriumpihasta sekä pohjan selkeydestä. Tosin tässäkin kohteessa olohuone on hieman hahmoton: en ole aivan varma, miten se kalustetaan sekä ruokailuryhmällä että sohvaryhmällä. (linkki rakentajien blogiin)
  • Talo 31: Honka Lumi, 161 m2. Edukseen erottuva erilainen pohjaratkaisu, jossa keittiö ja ruokailutila muodostavat kodin sydämen olohuoneen sijaitessa erillään. Todella tyylikästä! Portaikko alakerrassa on varmasti kaunis ja luo tilaan upeaa arkkitehtuuria, kuten alakerran kokonaisuus muutenkin. Tämän kohteen olisin toivonut näkeväni paikan päällä. (linkki kohteeseen

Honka Lumi. Kuva www.honka.com -sivulta.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

kärsimätön luonne

Jep, se olen minä. Kärsimätön luonne. Se onkin tullut todettua täällä blogissa moneen kertaan, ja rakennusprojektin aikana vielä useampaan otteeseen. Työt etenevät hienosti, sillä talon runko on valmis ja runkokatselmuskin pidetty. Kirvesmiehet ovat siirtyneet sisätöihin tekemään yläpohjaa. Minä se vain haluan jo nyt nähdä jotain valmista... Talo kun ei ole kovin kaunis ilman laudoitustaan, vain vihreä tuulensuoja ja ristikoolaus asunaan. Joten eihän se silloin auta kuin ottaa Paslode käteen ja alkaa pätkyttämään ulkovuorilautaa paikalleen! Meneillään on lähes kahden kuukauden mittaisen kesälomani ensimmäinen viikko, ja koko maailmahan täytyy saada valmiiksi tällä viikolla, talo nyt vähintään :-)

Värimaailmaa: valkoinen talo ja ruskeanmusta pihasauna.

Talo pohjoisnurkalta kuvattuna. Ei vielä näytä ihan mun valkoiselta unelmaltani. 
Rimalomalaudoituksen alempi kerros, 28x120 lautaa. Päälle tulee vielä rima 28x45.


maanantai 8. heinäkuuta 2013

lastenhuoneet

Kyllä, minulla on lapsia. Pieniä ihania tyttöjä. Nämä blogi-postaukset eivät ole tähän saakka juurikaan lasten omia huoneita käsitelleet. Miksikö? Kun ei minulla ole visioita lasten huoneista! Ja vaikka olisikin, ajattelen, että ne ovat lasten omia pikku valtakuntia. He tekevät huoneistaan kuitenkin oman näköisensä - jos eivät vielä 5-vuotiaina, niin pian kuitenkin. Jollakin tavalla huoneet on kuitenkin sisustettava, muuten ne jäävät ankeiksi kopperoiksi muuten kivojen ja kutsuvien tilojen välissä.

Kuva täältä: http://westcoastbestcoastgirl.tumblr.com/post/33350206963
Kaikilla kolmella tytöllä on tulevassa kodissamme oma huoneensa, pinta-alaltaan noin 9 m2. Makuuhuoneet ovat talossamme tarkoituksella pieniä, jotta kaikki liikenevät neliöt saadaan yhteisiin oleskelutiloihin. Allrumimme tulee toimimaan läksyjentekopaikkana, askartelutilana sekä tietokoneiden käyttöalueena. Televisiota katsotaan olohuoneessa. Vaatteet säilytetään suurehkossa vaatehuoneessamme. Talomme pukuhuone talon "siivessä" omassa rauhassaan toimii tilana tyttöjen kikatteluja varten. Omassa huoneessaan lapset siis (ehkä? kukas näitä voisi tietää?) vain nukkuvat ja leikkivät silloin, kun haluavat leikkiä yksin tai yhdessä omien ystäviensä kanssa rauhassa.

kuva täältä
kuva täältä
Minä tykkäisin, että huoneissa olisi yksi seinä tapettia. Kukin lapsistani saa itse valita, mitä tapettia seinä on - tai tapetteja, sillä minua kiehtoo ajatusta yllä oikealla olevan kuvan mukaisesta tilkkutäkki -seinästä. Olen jossain nähnyt myös kauniin seinän, joka oli tapetoitu eri tapeteilla pystyraidoittaen. Toistaiseksi lapseni eivät ihan ymmärrä tätä ajatustani, vaan haluavat koko seinän jotain ihqua Helinä-keijua :-) Sängyt lapsillani ovat yllä olevien kuvien mukaisesti mustat rautasängyt. Muuta meillä ei oikein valmiina olekaan. Erityisesti kaksostyttöjen identtiset huoneet olohuoneen vieressä ovat korkeat ja valoisat. Ehkäpä ylimmän kuvan mukainen teltta toisi hämärän huoneeseen nukkumaanmenon aikaan? Tai ehkä rakennamme jonkinlaiset parvet huoneisiin? Näin blancolta pohjalta saamme tyttärien kanssa lähteä suunnittelemaan!

Tapettiraidat näistä vaihtoehdoista? Tapetit poimittu www.lastenhuone.fi ja www.kullanmurut.fi -sivuilta.

perjantai 5. heinäkuuta 2013

pikkuvessa Ikeasta

Tähän asti sisustussuunnittelu on ollut melko leppoista fiilistelyä ja eri vaihtoehdoilla pelaamista. Aletaan kuitenkin olemaan pisteessä, jossa on tehtävä lopulliset ratkaisut, jotta kaikkea tarvittavaa on sitten käsillä kun aika (pian!) koittaa. Jännittävää, mutta myös melko ahdistavaa. 

Otin raksa-hiacemme alleni ja hurautin Haaparannan Ikeaan lievittämään ahdistustani. Nyt on pikkuvessan kalusteet shopattu, ja minulle niin vaikea laattavalintakin alkaa olla tilausta vaille valmis. Siirryn tästä talomme pienimmästä kopperosta kohti suurempia tiloja - jospa sillä vältettäisiin rimakauhu valintojen edessä :-)

Valkoiset seinät, takaseinä keltaista laattaa. Musta kumilattia. Allas, allaskaappi ja peili Ikeasta - check.

Nämä vielä puuttuvat: Bromölla -valaisimet (Ikea), Laufen -pönttö, Mora Mmix -hana ja pirteitä tekstiilejä (Marimekko).

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

one step closer

Nyt ollaan todella askel lähempänä muuttoa uuteen kotiin - meillä on lattia!

Jännitin (ja odotin!) lattianvalua tosi paljon. Siellä valussa kun pitäisi risteillä sulassa sovussa kaiken maailman verkkojen, rautojen, korokkeiden, viemäri- ja vesiputkien ja sähköputkien. Ja kaikkien olennaisten pitäisi nousta sopivassa kohdassa ylös valusta, kun taas sopimattomien tulisi pysyä piilossa. Kaikki (tietenkin!) meni hienosti, ja nyt meillä on muutaman kuukauden ajan ihana, moderni ja ajankohtainen betonilattia!

Se tekee joka osaa. Liippari työssään.
Onko hän enkeli? Katsokaa tätä säkenöintiä!
Betonimiehiä.
Laudat erottavat keittiön lattian 12 mm korkeammalle lattiamateriaalin takia (kumimatto 3 mm). 
Keittiön tasoero, day after. Tähän on helppo asentaa pinnat samaan tasoon.
Nämä kaikki saisivat mieluusti olla juuri siellä missä pitääkin. Ja ainahan voi piikata.
Kaunista. Ja uskomattoman tasaista! Miten tätä raaskii päällystää parketilla?
Valupäivä 2, korotettu lattiataso.
Valmista pintaa ylätasolla.
Tasoeromuotti ja porras. Tässä se nyt on, otsikon "one step closer" :-)
Kun minä vain haaveilen muutosta, pääskyspariskunta on jo muuttanut sisään taloomme. Onnea uuteen kotiinne, viihtykää!