torstai 30. tammikuuta 2014

puuta, turkoosia ja valkoista

Meidän kylpyhuoneessa. Meidän neljän naisen kylpyhuoneessa. Ooh, I like it a lot! Innostuin valmistuvasta kylpyhuoneesta niin, että räpsin kuvia oikein urakalla. Kylpyhuonettahan on käytetty ahkerasti muutosta lähtien, mutta vihdoin ovat peilit seinällä, hylly paikallaan ja silikonisaumat vedetty. Tavarat kun saadaan paikoilleen, siitä kaaoksesta tuskin enää kuvia voikaan ottaa :-)


Lundian laatikoston matkaa voit tsekata taaksepäin tästä: idea > työstämisvaihe > tässä postauksessa toteutus. Kylpyhuoneen laattavalinnoista voit lukea ainakin täältä, ja ensimmäisestä linkistä pääset tutkailemaan yleisiä kylpyhuoneen suunnitelmia. 













sunnuntai 26. tammikuuta 2014

360 astetta: keittiö-ruokailutila-allrum

Kiitos Talo Askelmalle kivasta - ja todella haastavasta! - haasteesta esitellä jokin kotini tila 360-asteen kierroksella. Haaste kuuluu:

Valitse kotisi kaunein huone ja ota siitä vähintään neljä kuvaa siten, että kuvaat aina nurkasta nurkkaan. Ota vuoronperään kuva jokaisessa nurkassa seisten. Julkaise kuvat blogissasi myötäpäivään. Voit tehdä 360-kierroksen myös useassa huoneessa.

Valitsen tyylilleni uskollisesti tietenkin varmaan koko talomme sekavimman, suurimman ja haastavimman tilan - en siis suinkaan kauneinta! - jota on todella vaikea esitellä kauniin harmonisilla kuvilla :-) (Ennemminkin tämä toteutus taitaa vastata 'naked truth' -tyyppistä haastetta!) Valitsen siis suuren keittiö-ruokailutila-allrumimme. Tila on ollut esillä blogissa, mutta pienempinä palasina. Tila on koko kotimme sydän: täällä kokataan, syödään, istutaan tietokoneella, tehdään läksyt, askarrellaan, lämmitellään takan äärellä... Kuvistakin löytyy kaikenlaista keskeneräistä, mutta tältä meillä näyttää tällä hetkellä. Selitykset sikseen, tässä siis kuvia suuren tilan nurkista napsittuna! Kuvasarjan lopussa myös ote pohjaratkaisusta.

Keittiön nurkasta kohti ruokailutilaa ja allrumia

Keittiön nurkasta kohti ruokailutilaa ja allrumia. Vaneriseinän takana makuuhuone. 
Allrumin nurkasta kohti ruokailutilaa ja keittiötä. Olohuone jää takan taakse vasemmalle. 
Allrumin nurkasta kohti allrumin työpöytää ja kirjahyllyä, kirjahyllyn takana eteinen. 
Allrumin nurkasta kohti ruokailutilaa ja keittiötä. 
Siskokset neuvottelussa keittiön saarekkeen ääressä. 
Ote allrumista, jossa keskeneräisiä projekteja. Mm. kattovalaisimet odottavat toimenpiteitä.
Suuren keittiö-ruokailutila-allrumin sijainti pohjaratkaisussa. Kuvat postauksen alusta katsoen numeroitu 1-5. 

lauantai 25. tammikuuta 2014

pukeutumistila

Viikonloppuna ei levätä - ainakaan vaakatasossa. Pientä fiksailua on siellä täällä, ja siitä minun tekeväinen luonteeni kyllä tykkää. Yhtenä kohteena on talomme metsänpäätyyn sijoittuva pukeutumistila, joka sijaitsee käytävän päädyssä ja osana kylpyhuonetta. Pukeutumistila palvelee sekä pihasaunalle menijää että kylpyhuoneen suihkussa kävijää. 


Kylpyhuoneen ja suihkun turkoosi laatta voisi jatkua turkoosina värinä pukeutumistilan takaseinässä, kuten elokuussa visioin. Tai sitten ei. Terassin lehtikuusilankusta aion tehdä naulakon, kiinnittämällä siihen Ikean laatikonvetimet nupeiksi. Nekin pitäisi saada jonkin asteen kulmaan yläviistoon, että vaatteet ja pyyhkeet pysyvät paremmin naulassaan. Miten kulmassaporaus tehdään? Bauhausista hankitulla tammitasolla on String-hylly menossa yhä paikalleen kylpyhuoneen seinälle. Sitä ennen pitää kiinnittää kylpyhuoneen peilit kiviseinään, jotta saadaan hylly symmetrisesti keskelle. Tasolla on myös pikkuvessan peili, joka sekin on yhä kiinnittämättä.

kuva suihkun ovelta kohti pukeutumistilaa käytävällä
Tammitaso, lattiassa mustaa kumimattoa. 

Nyt tuntuu, että taitoni eivät riitä kaikkeen vaadittavaan tekniikkaan. Taitaa tämä jäädä seuraavalle viikonlopulle, tai vähintään huomisaamuun kun parempi puoliskoni on jälleen maisemissa. Jos vaikka leipoisi (taas) ihania suklaamuffinsseja Valkoinen soihtu -blogin Viivin ohjeella, siitä minä selviän ihan itseksenikin :-)

Mukavaa viikonloppua sinulle lukijani!


torstai 23. tammikuuta 2014

harppaus eteenpäin kodin toimivuudessa

Raksaväsymys painaa. Kuten projektin aikataulusta käy ilmi, tässä on painettu pää kolmantena jalkana viime vuoden keväästä saakka. Vastaava työnjohtajamme varoitteli raksakuolemasta muuton jälkeen, ja vähän sen tyyppistä on havaittavissa. Listoitustyöt ja muut asumisen kannalta vähempiarvoiset asiat saavat suosiolla jäädä odottelemaan inspiraatiota, mutta toimivuuden kannalta koti on saatava kuitenkin valmiiksi. Sisäsauna on (ovea vaille) valmis, joten viimeinen kanto kaskessa on ollut kuraeteinen / tekninen tila.

eteisen musta kumimatto vaihtuu kuraeteisen kynnyksellä mustaksi laataksi mustalla saumalla
Nyt kuraeteinen on pinnoiltaan valmis ja odottaa sisustusta. Tiukassa aikataulussa kaikkiin tiloihin ei ole ennättänyt panostaa ja myönnän auliisti, että tämä kuraisia, hikisiä ja haisevia vaatteita säilyttävä tila ei ole ollut intressilistani kärkipäässä. Tilaan onkin hankittu vasta 1,3 juoksumetriä seinäpintaa vievä Antonius Algot -säilytysjärjestelmä. Työpöytä, allas, hana ja kaapistot ovat vielä hankkimatta. Tilassa toimivuus on tärkeintä, joten Antoniuksen Algotin asentamisen jälkeen mietitään rauhassa, mitä muuta tilaan oikeasti mahtuu. 

Kuraeteisestä / teknisestä tilasta en ole myöskään blogissa paljoa postannut. Yli vuosi takaperin marraskuussa kirjoitin kuitenkin arjen sujuvuudesta, ja siinä yhteydessä ajatuksistani kuraeteisen sijainnista. Meillä kuraeteinen on sijoitettu täysin samalla tavoin kuin edellisessäkin (itse suunnittelemassamme) talossa: ulko-oven viereinen ovi vie kuraeteiseen, josta on kulku eteiseen. Hyvin toimivaa ei vain kannata muuttaa :-) 

tekninen tila kuraeteisen perällä ei ole mitään kaunista katseltavaa tuvan suunnalta... 
kuraeteisen lattia on rautakaupan edullista 10x10 laattaa
kuraeteisestä kuljetaan eteiseen
Tilaan on tulossa verhoratkaisu piilottamaan teknisen tilan härpäkkeitä näkyvistä. Verhon vieressä on sähkökaappi, josta "eteenpäin" on noin 315 cm seinätilaa työpöydälle ja säilytykselle. Tästä 60 cm vie sähköinen kuivauskaappi ja 130 cm Antonius Algot-järjestelmä. Nämä kaksi olisi kiva ja esteettisesti tyylikästä piilottaa katosta roikkuvien liukuovien taakse, mutta käytännöllistähän se ei ole, joten tuskin liukuovia tulee. Työpöydälle ja altaalle jää tilaa vain 120 cm, joten jonkinlainen kevyt lisätyöpöytäratkaisu olisi sähkökaapin oven eteen keksittävä (kaappi + työtaso + rullat alla?). Kurasyöppöä meillä ei tällä kertaa ole, vaan kuraeteisen tekniikkapäädyssä on lattiakaivo, jonka luona esim. kumpparit voi pestä altaalta vedettävän käsihanan avulla. 

kuraeteisen sijainti pohjaratkaisussa ja kuraeteisen suunnitelmaa 



Okei, nyt olen yrittänyt innostua tästä kuraisesta huoneesta. Mutta ei, ei vain oikein synny inspistä vieläkään. Asennan säilytysjärjestelmän seinälle ja katson sitten, millaisia tositarpeita arki tuo tullessaan - saattaapi silti olla, ettei kuraeteistä enää nähdä täällä blogin puolella :-)


sunnuntai 19. tammikuuta 2014

pakkaspäivänä

Siivotaan. Napsitaan pari kuvaa juuri siivotusta olkkarista. Kääriydytään neulepeittoon, joka on vihdoin valmis. Lämmitetään takkaa ja lämmitetään pihasaunaa. Blogataan. Ihmetellään Instagramia, ja mitä siellä pitäisi oikein tehdä. Pyöritään ja tanssitaan olkkarin lattialla! (Mutta ulos ei mennä, ei kirveelläkään.)

Hemma hos Oja myös instagramissa, nimellä hemmahosoja! 
Äitin pienet siivousapulaiset tahtoivat mukaan kuvaan, of course :-) 
K-tuoli talon parhaalla maisemapaikalla. 
Koska valkoisella sohvalla ei saa syödä,
on lattialla suuri pino erilaisia tyynyjä lattialötköttelyjä ja -naposteluja varten. 

ps. Meillä K-tuoli valutti lattialle jotain öljyä, joten suojasimme alustan äkkiseltään pyöreällä matolla. Suunnitelmissa on leikata vaikkapa kumimatosta jalustan kokoinen alusta tuolille. Mutta kyllä siinä nytkin kelpaa istua, kiikkua ja pyöriä - näillä upeilla pakkaskeleillä ikkunoiden takana avautuva mäntymetsämaisema on melko huikaiseva!

lauantai 18. tammikuuta 2014

lankkulauteilla

Mitäpä sitä vilukissa muuta näin kylmänä päivänä miettisikään kuin saunan lämpöä. Eikä tällä kertaa ihanan pihasaunamme, vaan lähes valmiin sisäsaunamme lämpöisiä löylyjä!

Jo elokuussa tilasin lauteet Suomen Tervaleppä Oy:ltä (ja kirjoittelin siitä täällä). Aino-kiuaskin tuli tilattua ajat sitten. Sisäsauna oli kuitenkin tiukassa rakennusaikataulussa prioriteettilistan häntäpäässä, ja jäi täysin keskeneräiseksi ennen muuttoa. Nyt aikuiskoulutuksen kirvesmiesopiskelijat ovat saaneet saunan todella hyvälle mallille. Katot, seinät ja lauteet ovat tervaleppää. Lauteet ovat ns. lankkulauteet, melkoisen massiiviset lankut jotka tarvitsevat hyvin vähän tukirakenteita. Voi kunpa saisin tähän blogiin liitettyä edes aavistuksen siitä ihanasta tervalepän tuoksusta, joka meillä on vallannut koko saunasiiven!

(Täältä voit käydä tsekkaamassa, millaisia saunahaaveita minulla raksaprojektin alussa oli.)

Tyttäreni mallina havainnollistamassa, kuinka ylälauteella on reilusti tilaa. 
Harmaasta pesuhuoneesta käynti tervaleppäsaunaan. Oveen tilataan karmiton lasiovi Vihtaovilta. 
Ylälaude on neljän lankun levyinen, alalaude kolmen. Kannakkeet sijaitsevat lauteiden päissä. 
Lankun leveys 16 cm, paksuus noin 4,3 cm. 

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

pikkudetalji

Talo (ja koti) rakentuu suurista linjoista ja pienemmistä linjoista. Ja ihan pienenpienistä detaljeista. Itse olen yllättynyt tästä yhdestä pienestä seikasta kodissamme, miten kiva juttu ja suhteellisen siedettävän näköinenkin se on: lattialämmitysjärjestelmän termostaatit. Edellisessä kodissa ne päin vastoin yllättivät kömpelyydellään: silmän korkeudelle seinään tulee pinta-asennuksena ruma laatikko. Silloin värillisistä tapettiseinistä nämä valkoiset klohmut erottuivat ikävällä tavalla.

Nykyinen lattialämmitysjärjestelmämme on Nereukselta. Saimme samaan tingattuun pakettiin heidän uudet termostaattinsa, jotka ovat osittain uppoasennettavia - ulkonemaa on vain 13 mm, suunnilleen saman verran kuin ABB:n Impressivo -sarjan sähkörasioissa. Lisäksi termostaateissa on huonelämpötilan näyttö: kätevää! Yleensähän termostaatit näyttävät tavoiteltavan lämpötilan, vai? (Näin meillä ainakin aiemmin oli.) Mutta näistä pikkuisista yksityiskohdista tykkään, sekä termareista että Impressivo -sarjasta! (Joo no, kyllä noita ilmankin pärjäisin, ulkonäöllisesti. Vaan en ilman lattialämmitystä kuitenkaan.)



sunnuntai 12. tammikuuta 2014

makkarissakin keskeneräistä...

Makuuhuoneet ovat tässä keskeneräisessä kodissa ehkä vähiten sisustetut, sekä vanhempien että lasten makuuhuoneet. Nyt lapseni synttäreiden kunniaksi yritin pedata vanhempien makkarin siististi ja siivota ylimääräiset roinat kaappeihin. Illalla, vieraiden jo lähdettyä, kävin nappaamassa pari kuvaa (vielä) siivosta makkarista. Keskeneräistä, sanoisin. Seinävalaisimet puuttuvat, samoin sängynpääty ja toisen puolen yöpöytä. Syksyllä ostin jo tarvikkeet sängynpäätyä varten, kakkoskakkosta ja 9 mm koivuvaneria, vaan talventulo yllätti ja muuton jälkeen ei ole oikein ollut paikkaa missä pyöritellä ja leikellä suurta vanerilevyä. Taisivatpa nuo kirvesmiehetkin leikkoa sen jo tarpeisiinsa. Keväällä sitten uudestaan asian kimppuun :-)

makuuhuone oviaukon suunnalta
Yksi seinäntäysi 40 cm syviä kaappeja
Suuren ikkunan takana kaunis mäntymetsä, mutta kuvaushetkellä vain pimeää...
Kaapin vetimet ovat löytöni Keittiömaailman vedinlaatikosta, ihastuin silmänräpäyksessä! Näitä on myös jemmassa, jotta voin esim. kiinnittää seinälle vaakaan henkareiden tai koukkujen ja vaatteiden ripustamista varten.

Tässä makuuhuoneessa nukutaan todella hyvin. Huone on viileä, vedoton, omalla ilmanvaihdollaan ja ääntäeristävällä ovella varustettu. Huone sijaitsee talon itänurkalla, mäntymetsän sylissä. Aurinko ei pääse koko päivänä porottamaan huoneeseen, kesälläkään. Vielä vähän viilausta niin huone on nukkumaominaisuuksien lisäksi myös kaunis katsella.

Nämä vielä makkariin, ja alkaa olla valmista.

perjantai 10. tammikuuta 2014

viikonlopun wishlist

Tänä viikonloppuna juhlitaan vihdoin esikoisen synttäreitä, jotka oikeasti olivat jo viime vuoden puolella - muuttoviikolla. Kun tässä siivoilee yhä keskeneräistä kotia ja laittaa paikkoja nätiksi (tai yrittää ainakin), huomaa kyllä, mitä kaikkea vielä tarvitaan. Kaikkea, ja paljon. Kokosin tähän olennaisimmat hankinnat tai diy-jutut oleskelutiloihin. 

Olohuone on tällä hetkellä keskeneräisin. Siellä on vain sohva ja K-tuolini, sekä ihmeellisen virityksen päällä televisio keikkumassa. Tunnelman kannalta olohuone kaipaa vaikka mitä, mutta ihan toimivuudenkin takia televisiotasoa, sohvapöytää, rahia ja lattiavalaisinta. Myös matto olisi ihana! Näin talvella ottaisin lämpimänsävyisen itämaisen maton, myös patchwork ja kelim kelpaisivat.

Keittiö on valmis, samoin ruokailutila - tosin sen lisälevyn pukkijaloilla aion vielä hankkia juhlia varten. Ja istuimiakin tarvitaan lisää! Hayn About a Stool -baarituolista innostuneena haaveilen nyt Hayn About a Chair -ruokapöydäntuoleista. Suurempien kokoontumisten aikana myös jakkaroita tarvitaan. Allrumiin kattovalaisin paikalleen, lisäpöytätasoa - ja johtojemmari!


Kunhan kuraeteinen pian valmistuu, pääsen sisustamaan myös eteistä. Olenkin bongannut sinne käteviä istuimia, jotka vievät vain vähän tilaa. Myös seinähylly pikkutavaralle ja koukku laukulle ovat tärkeitä. Toinen kahdesta Wardrope -naulakostani saanee kunnian päätyä eteiseen, naulakko kun kestää helposti Naisen Käsilaukun painon :-)  


Näillä "pikkuhankinnoilla" saisin eteisen ja oleskelutilat valmiimmaksi. Nyt teen parhaani olemassa olevilla jutuilla, jotta synttärit saadaan kunnialla vietettyä! Tuskin nuo seitsemänvuotiaat niin tarkkaan katsovatkaan ;-)

Oikein ihanaa, haaveidentäyteistä viikonloppua sinullekin :-)

tiistai 7. tammikuuta 2014

sokkelikammo

En tiedä mistä tämä tauti on saanut alkunsa, sokkelikammo. Jokin melamiinilevyisessä sokkelissa vain ahdistaa. Ehkä siitä tulee mieleen köyhät opiskeluajat ja vuokrakotien ankeus (joiden ankeudella ei ole kyllä ollut mitään tekemistä sokkelien kanssa :-) No, oli mikä mielenterveyden häiriö hyvänsä, sokkelit ovat olleet kammotuslistallani koko rakentamisen ja sisustamisen ajan. Alla olevan kuvan mukaisia perussokkeleita meillä ei ole kuin vaatehuoneessa. (Ja nyt täytyy sanoa, että sokkelilla ON tehtävänsä. Ja tällainen perusumpisokkeli on ERITTÄIN kätevä. Ymmärrän tämän - ja silti vastustan.)

vaatehuoneen sokkeli by Ikea
Sisustukseen kalusteiden alle oli siis keksittävä muuta. Allrumissa kirjahyllymme sai näppärän sokkelin mieheni käsissä kakkosnelosesta. Suunnitelmissani oli päällystää puu vielä vanerilla, mutta saapa nähdä tuleeko aietta toteutettua - tämä on jo kovin lähellä lopullista ilmettään.

kirjahyllyn sokkeli by parempi puoliskoni
Vanhempien makuuhuoneeseen tuli seinän pituudelta (3,5 m) 40 cm syviä vaatekaappeja liinavaatteille sekä myöskin ääntä eristämään. Kaapit mätsättiin kulkemaan samassa ylälinjassa ikkunan ylälaidan kanssa, ja alle tehtiin itse noin 3 cm korkea sokkeli puutavarasta. Näin kaapinovet alkavat lähes lattiasta. Tännekin lupailin tehdä soirot vanerista, sillä puu kulkee sen verran syvällä, että kaapinovien alus kerää pölyä ja roskaa puoleensa.

makuuhuoneen sokkeli by ihqut kirvesmiehet
Eteisen ratkaisusta olen kirjoittanut aiemminkin: kuinka ripustin kaapiston seinälle MacGyver -tyyliin värkäten. Kaapisto on seinällä ja käytössä, viritelmät vain on vielä puolitiessään. Alla olevassa kuvassa näkyy yksi liina kannattelemassa kaapistoa. Kaapiston ylälaita kulkee samassa linjassa takaterassin oven ja ikkunan ylälaidan kanssa, alapuolella on 33 cm ilmatilaa.

eteisen kaapisto seinällä roikkumassa

Keittiössä on sokkelien osalta kolmenlaista ratkaisua. Korkea kaapistoseinä sai alleen mustan sokkelin, jonka tarkoituksena on mustan lattian kanssa antaa vaikutelma ilmassa leijuvasta kaapistosta. Mellulevyn ja lattian rajaan tuli kuitenkin kummastuksekseni kirkas muovilista... Vastaavan työnjohtajan mukaan sen myös pitää siinä olla. Ehkä maalaan sen mustaksi.

Saareke sai alleen rakennuslevyn ja suurehkot kalustepyörät Puuilosta. Ikean rosterikaapiston oli tarkoitus olla selkeästi jaloilla seisova, suurkeittiöiden tyyliin. Ikean Metod -mallisto tuotti kuitenkin tässä suhteessa pettymyksen. Pelkän kaapinrungon korkeus kun on nykyään 80 cm, ja siihen lisätään taso 3 cm, ei kalusteen alle jäänyt kuin 7 cm "maavara". Just sopivasti liian matala imurille. (Myös kaapiston syvyys yllätti. Eihän siihen päälle voi vissiin laittaa kuin Ikean oman työtason - Stalan perustiskipöytä oli muutaman sentin liian pieni! Onneksi meillä tuo tiiliseinä pelasti just ne maagiset sentit.)

keittiön kaapistoseinän melamiinisokkeli by Keittiömaailma

Saarekkeen pohjaratkaisu by Puuilon kalustepyörät, rosterikaapiston jalat by Ikea


Huh. Olipa paljastavia kuvia :-) Sokkelijuttujen lisäksi tuli lista uusista to do -jutuista. Lattianpäällystäjän jäljiltä täytyy vielä maalata seiniä, kaappien ovet täytyy säätää samaan tasoon, ja lattiat voisi toki pyyhkäistä ennen kuvien ottoa - erityisesti musta kumimatto on aivan ARMOTON.

perjantai 3. tammikuuta 2014

kauniit verhot ikkunassa

Ei sentään kaikki verhot, mutta kriittisimmät verhot kuitenkin: suuressa ikkunassa naapurin suuntaan sekä 4,3 metriä leveässä liukuovi-ikkunassa tielle päin. Hieman yksityisyyttä, kiitos :-) Pilkoin verhojen hankinnan pienempiin osiin sekä taloudellisista syistä (verhojen hinnoista voit lukea täältä) että makustelusyistä: jos nämä eivät olisikaan olleet kivat, muualle olisi voinut hankkia hieman toisenlaisia. Mutta nämä ovat kyllä kauniit: erittäin simppelit, ajattomat ja tyylikkäät. Ja sopivat tänne kuin nenä päähän. Myös toimivuus on hyvä, verhot liukuvat kevyesti metallisten ketjujen avulla. Ja verhothan ovat siis oululaisen Marasolin meille toimittamat Luxaflexin rullakaihtimet:  kangas valkoinen Frio, teräsketju, avorulla, pyöreä alumiini alalista, valkoinen ketjupaino ja design-kannake. Tykkäätkö?




Hieman vielä keskeneräinen ja sekainen allrum, jossa ikkunalla korkeutta 3,5 m. Verho on
kiinnitetty 2,3 metrin korkeuteen, jossa se jatkaa julkisivussa muiden ikkunoiden muodostamaa linjaa.
Lisäys 4.1.2014:
Tällä tavalla verhoista kuultaa pimeän aikaan läpi, kun sisällä on täysi valaistus.